keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Ennen valloitin vuoria

Ennen
valloitin vuoria
nyt kuulen
kun ruoho laulaa.

En arvannut
että tämä hidas
havahtuminen,
matka nimeltään Elämä,
pudottaa minut polvilleen
jotta näkisin ja kuulisin.

Koko maailman edessäni.


Runotorstain 132.haasteena on Ennen - Nyt. Sama haaste löytyy Valokuvatorstaista.

18 kommenttia:

  1. Hieno runo, hienot ajatukset. Ajattelin, että jonkun suuren runoilijan kirjoittamaa, mutta sinunko?

    VastaaPoista
  2. Upea runo! Syvällinen ajatelma.

    VastaaPoista
  3. Niinpä! Ensin sitä pitää katastrofina kun tipautetaan polvilleen, vaan sieltähän avautuu ihan uudet näkymät. Kiitos runosta!

    VastaaPoista
  4. Hienosti puettu sanoiksi koko elämä...!

    VastaaPoista
  5. Aimarii; kiitos!Joskus on aikaa antaa ajatuksen kiteytyä!

    Kirsti; niin. Asioita voi katsoa niin monesta näkökulmasta.

    Nana; Näinhän se elämä taitaa mennä meillä kaikilla, ainakin jossain vaiheessa eteen tulee tuo pudotus jossain muodossa.

    VastaaPoista
  6. Ihana!!!!
    Niin kaunis kokonaisuus!!!
    Ekaa kertaa tääällä, eikä jää viimeiseksi...;)

    VastaaPoista
  7. Kiitos Marge! Tervetuloa toistekin vierailemaan blogissani!

    VastaaPoista
  8. Hieno runo, todella. Pudottaisin kuitenkin viimeisen rivin pois.

    VastaaPoista
  9. koskettavia sanoja, kauniita ajatuksenkuvia, totuudellisesta matkastamme kohti sisimpäämme..

    hieno!!

    VastaaPoista
  10. Helanes;
    Kiitos palautteestasi! Runo toimisi tosiaan varmaan hyvin ilman loppulausettakin, mietin lauseen poistamista!

    Hanne; matka sisimpään taitaa olla se pisin matkamme tällä vaelluksella!

    Marjattah; Kiitos!

    VastaaPoista
  11. Hieno ja syvällinen runo. Antaa ajattelemisen aihetta todella.

    VastaaPoista
  12. Kerrassaan upea runo! Juuri noin olen viime aikoina joutunut/saanut kokea. Ja viimeinen lause on mielestäni hyvä! Elämä avautuu uudella tavalla :)

    VastaaPoista
  13. Nohna; Kiitos kommetistasi. Hienoa jos runoni saa ajatuksia liikkeelle.

    Ruska; aika moni meistä varmaan jossain elämän vaiheessa kokee samaa!

    VastaaPoista
  14. Yksinkertaisesti sanottuna: kauniit sanat.

    VastaaPoista
  15. Koskettava, voimakas, todellinen runo.

    VastaaPoista
  16. Heli; joskus saa sanottua suuretkin asiat yksinkertaisesti:-)

    Pitkospuu; kiitos kauniista sanoistasi!

    VastaaPoista