perjantai 10. heinäkuuta 2009

Vanhan ajan voimaa

Olen viettänyt tämän viikon lomalla rauhassa hiljakseen. Pikkuhiljaa olen korjaillut siinä ohella pois juhlien jälkiä. Mies on vielä töissä tämän viikon. Viikonloppuna tai viimeistään maanantaina lähdetään ajelemaan kohti Suomenniemeä mökkimaisemiin kaksi koiraa kolmesta mukana. Oma vanha koirani menee lomailemaan entiselle kotipaikalleni maalle Exmieheni hoiviin.

Hääjhlien jälkeen olen miettinyt jälleen sitä, kuinka paljon asiat ovat muuttuneet vielä viime kesästäkin. Välillä ei oikein jaksa uskoa , että kaikki on mennyt näin hyvin. Exmieskin tulee jopa hakemaan koiran täältä meiltä huomenna. Ehkä häissä tapahtunut kohtaaminen on edistänyt asiaa ja hänelläkin onneksi menee ihan hyvin nykyisin. Tuore hääpari menee jälleen häntä auttelemaan kesähommissa muutamaksi viikoksi kun palailevat häämatkaltaan.

Juuri äsken nautiskelin aamukahvini ulkona terassilla, ilma on leppoisan lämmin, kesäinen. Kohta alan ajamaan nurmikon jahka se öisen sateen jäljiltä kuivuu. Sitten pulahdan uimaan ja iltapäivällä lähdemme naisporukalla ajelemaan mutkan Ikeassa Haaparannalla. Ihan puhdas kuljailureissu, ei ole mielessä mitään erityistä (paitsi ehkä valokuvakehyksiä).



Eilen vietin mukavan tuokion Rovaniemen vanhassa kotiseutumuseossa. Että minä nautin noista vanhojen maalaistalojen pirttien ja aittojen tunnelmista. Melkein voi kuulla kun kello raksuttaa pirtin seinällä, pelakuut kukkivat, keinutuoli kutsuu levähtämään, savusauna odottaa kylpijöitään ja pelloilla korjataan heinää seipäisiin kuivumaan. Niinkuin mummolassa ennenvanhaan. Mummo leipoi reiskaa ja ruisleipää, jotka leikattiin ohuiksi siivuiksi ja sipaistiin voita lämpimän leivän päälle. Ja kellarissa oli paksukuorista viiliä kulhoissa. Serkkulauman kanssa kuljettiin talosta taloon ja kesä tuntui loputtomalta leikiltä ja auringonpaisteelta.

Taidan tulla vanhaksi kun alan innostua kotiseutumuseoista. Tai olen kyllä aina tykännyt vanhoista taloista ja niiden tunnelmasta enemmän kuin modernien. Ehkä vielä saan tuollaisen hirsipirtin itsellenikin joskus. Ehkä vanhaan aikaan ja tunnelmaan palaaminen on itselleni hyvää vastapainoa kiireiselle työelämälle. Onneksi meillä suomalaisilla on mökkikultuurimme edelleen vaikka sekin näyttää modernisoituvan jo hyvää vauhtia. Yhä enemmän mökit rakennetaan kaikilla nykyajan herkuilla varustettuina. Ei enää olla valmiita huhkimaan kesäisin puuvessan tyhjennyksessä, saunapuiden teossa tai tiskailemaan käsin astioita vanhoissa lommoisissa emalivadeissa.

Miehen tyttären mökki on onneksi vielä perinteistä mallia. Vähän sähköä sinne saadaan aurinkopaneelilla, mutta muuten elellään sähköttä ja mukavuuksitta. Enkä voisi enempää olla tyytyväinen.

Tiedättekö muuten hyviä kesätapahtumia tai toreja tai muuta kivaa nähtävää itäisessä Suomessa suunnalla Mikkeli, Lappeenranta? Tuo osa Suomea on minulle ehkä eniten vierasta. Olen kyllä käynyt lyhyillä reissuilla mutta lähinnä koulutus-, seminaari -tai ohikulkumatkoilla. Nyt ajateltiin vähän kierrellä mökkeilyn ohessa. Ulkomaanystäväkin tulee perheensä kanssa sinne ensi viikolla visiitille. he jatkavat sitten pohjoiseen ja majoittuvat meille talonvahdeiksi.
Ihana loma, ihana kesä.

9 kommenttia:

  1. Ihan samoihin asioihin kiinnitin huomiota kuvissasi: Salusiinit, pelakuut ja keinutuoli. Yksinkertaisuus yllättää ja pysähdyttää.

    VastaaPoista
  2. Niin juuri, kuvien tunnelma on yksinkertasta, kaunista ja niin rauhallista. Minä olen myös museohullu ja aina kierrellyt kotiseutumuseoissakin -olemme käyneet varmaan kaikissa lähiseudun museoissa mukaanlukien kunnallistekniikka. Joten ei siihen tarvitse vanhaksi tulla. Vanha vain on niin kaunista, yksinkertaista ja rauhallista:-)

    VastaaPoista
  3. Ihanaa vastapainoa kaiken häätohinan jälkeen tuo vierailusi kotiseutumuseossa. Iseäni sykähdyttää myös tuollainen miljöö ja vanha tuparakennus kammareineen. Oman työni kautta on ollut onni päästä vierailemaan muutamissa tuollaisissa vielä asutuissa tupasissa. Muutama vuosi sitten, kun sellaisessa paikassa käynnit päättyivät, oli hakeuduttava silkasta ikävästä paikallisen kotiseutumuseoon.

    Eikö ole mahtavaa kuinka asiat voivatkin edetä parenpaan suuntaan! Osansa kehitykseen myös omat ratkaisusi ja päätöksesi. Omalla kohdallanikin olen huomannut, kuinka vaikeuksien ja epätoivoiseltakin tuntuneiden vaiheiden jälkeen elämä taas hymyilee ja voi tapahtua ällistyttäviä edistyksiä, hienoa.

    Hyvän tapahtumarikkaalta kuulostaa tuleva loma-aikasi, kiva!

    Hyvää kesäviikonloppua!

    VastaaPoista
  4. Mukavia kuvia ja tunnelmia olet meille taas välittänyt. Kiitos!

    Kyselit LPR - Mikkeli seudun käyntikohteita ja ekana tuli Lps.sta mieleen Linnoitus. Siellä on museoita, käsityöläisten kauppoja ja vanhan ajan kahvila Majurska sekä paljon muuta. Linnoitukseen pääsee satamasta, joka on myös kiva paikka vohvelikahviloineen. Hiekkalinnakin on siellä joskus ollut, en tiedä, onko tänä kesänä.

    Mikkelissä on hienosti kunnostettu vanha pappila, nimeltään Kenkävero. Siellä on esillä ja myynnissä käsi- ja taideteollisuutta sekä puutarha ja ravintola.
    Mikkelin kesäteatterissa menee esitys Ulvova mylläri, jossa näyttelevät mm. Oiva Lohtander ja Pertti Koivula.
    Nämä tulivat ensiksi mieleen!

    Mukavaa kesälomareissua teille! terv. Terttu

    VastaaPoista
  5. Kesäteattereista ainakin Lpr:n Votkaturisteja on kehuttu. Ja tietenkin on syötävä torilta atomi- tai vetylihapiirakka. Omasta mielestäni nimenomaan ylätorin ko. lihapiirakat ovat parempia kuin satamatorin vastaavat.

    VastaaPoista
  6. Harmi, että et ole täällä Längenfeldissä. Olisi ollut tarjolla tänään ruoskanviuhutuskilpailut.

    VastaaPoista
  7. MM;Vanhemmuutta yksinkertaisen kaipuu ja myös arvostus lisääntyy.

    Katriina; taas yhdistävä asia siis löytyi. Ehkäpä löydän mukavia museoita tulevalta reissultakin!

    Rita; elämässä on tosiaan upeaa, että asiat muuttuvat ja että muutoksiin voi itse vaikuttaa omilla valinnoillaan!

    Kiitos vinkeistä, Terttu. Lappeenranta ainakin sisältyy ohjelmaamme, linnoitusalue lkuulosti kiinnostavalta!

    Pilviharso; enpä le moisista piirakoista kuullutkaan mutta nehän on kyllä kokeiltava!

    VickiLi, harmi. Varmaan olen menettänyt jotakin ainutlaatuista:-)

    VastaaPoista
  8. Oh, ihana kiikkustuoli! Mutta voi onnea, täälläpä on lähes samanlainen ja minä saan ottaa sen käyttöön. Nyt se on tämän talon jatkopalan katoksen alla :(.

    Ps. kotiseutumuseot on kivoja.

    VastaaPoista
  9. Eksyin blogiisi - ja ihastuin näiden kuvien tunnelmaan. Pidän myös kotiseutumuseoista, vaikkei ikää liene liikaa:) Suosittelen menovinkiksi Kesälahden Sovintolaa: taidenäyttely, käsityömyymälä, kahvila, vanhoja kirjoja ja lehtiä myynnissä. Kesälahti ei ehkä osu reitillesi`?

    VastaaPoista