lauantai 25. heinäkuuta 2009

Vielä on kesää jäljellä

Ulkona aurinko paistaa, lämpöä + 26 astetta jo monena peräkkäisenä päivänä. Tänä kesänä kesä on ollut oikea kesä. Kohta lähden pihalle miehen avuksi koiranhäkin tekoon. Kun oma talomme ja pihamme on uusittu ja ehostettu, alkoi koiriemme asumus näyttää jotenkin nuhruiselta ja se tuntui sanovan, että tehkää minullekin jotain!

Palasimme Etelä-Savon mökkiparatiisista muutama päivä siten takaisin kotikonnuille viettämään viimeisiä lomapäiviä. Tosin töihin paluu maanantaina ei kutsu vielä lainkaan, mainiosti kuluisi vielä viikko ja toinenkin leppoisiissa lomatunnelmissa.




Mökillä vietimme yksinkertaisia, nautinnollisia , aurinkoisia päiviä. Olimme paljon kahdestaan, mutta myös porukkaakin kävi sopivasti. Ulkomaanystävän perhe ja mökin isäntäpari eli miehen tyttären perhe. Mökkipäivät soljuivat leppoisasti. Aamulla tuli hellaan ja kahvipannu tulelle, päivä sujui riippukeinussa, terassilla korikeinussa tai järven rannassa. Välillä pistäydyimme lähikylissä täydentämässä muonavarasoa, mutta enimmäkseen pysyimme mökin pihapiiriissä.

Yhden päivän sentään vietimme Lappeenrannassa kierrellen linnoitusvalleilla ja satamassa ja toisena päivänä ajelimme bussilla Viipuriin ja palailimme Saimaan kanavaa pitkin takaisin . Laivalla vietimme ikimuistoisen illan. Ei ole suomalaisempaa kuin hoilata ikivihreitä tuikituntemattomien kanssa kauniissa kesäillassa. "Sellaist oli Viipurissa" - laulu kaikui erityisellä voimalla!

Mukaan varatusta kirjapinosta sain luetuksi ainoastaan Sofi Oksasen Puhdistuksen, jonka aihepiiri välillä riuhtaisi ajatukset ulos lempeästä mökki-idyllistä.

Minä, jokivarressa kasvanut, lumouduin myös järvemme peilityynestä pinnasta. Laiturilla istuin ja tuijottelin järvenpintaa lähes kaikkina vuorokaudenaikoina. Järvi oli tosi hiljainen. Lähimmälle mökille oli matkaa useampi kilometri. Meidän lisäksemme mökillä asusteli joutsenpari, joka tosin muutti järven toiseen päähän, johtuen ehkä innokkaista koiristamme, joita niiden lipuminen järvellä kiinnosti kovin.
Mökin isäntäpari oli hankkinut mökille kylpytynnyrin, jossa päätimme useat mökki-illat auringonlaskua ihaillen! Kylpytynnyrissä lojuminen oli kertakaikkiaan niin nautinnollista että vakavasti harkitsemme sellaisen pystyttämistä omallekin takapihallemme!

Akku on kyllä tänä kesänä täyteen ladattu. Onneksi aloitan lyhennetyn työajan nyt syksyllä, niin peruslataus akuissa toivottavasti pysyy pitkän talvenkin!

10 kommenttia:

  1. Ihanaa saada taas kuulla sinusta!!
    Lähes tippasilmässä luin lomakokemuksistasi. Suurenmoista, että voi silloin tällöin elämässään viettää tuollaista intensiivistä ja rauhaisaa oleilua ja nautiskelua ihanassa paikassa/luonnossa. Olen iloinen puolestasi. Ja tuollainen heittäytyminen, yhteislaulu ventovieraiden kanssa on mahtavaa. Kertoo suuresta luottamuksesta kanssaihmisiin, elämänrohkeudesta.

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa 100 %:sen täydelliseltä ja oikealta kesämeiningiltä :D

    Kylpytynnyri vois olla kiva. Kerran olen kokeillut. Syksyn pimeillä voisi olla huikeaa lillua sellaisessa ja ihailla taivaan tähtiä.

    VastaaPoista
  3. Tervetuloa langoille taas! Me saavuimme siipan kanssa juuri Munchenin hotelliimme ja painumme keskustaan junalla. Vielä on lomaa jäljellä...

    VastaaPoista
  4. Mukava kuulla akkujen latauksesta! Mahdoitko nauttia atomin tai vedyn?

    VastaaPoista
  5. Tulipa lukiessakin niin levollinen olo, että tuollaista akkujen latausta sitä itsekin kaipaa. Järven tyyni pinta on tosi rauhoittava.

    Mökkiparatiisi totisesti. Kuinkahan paljon huoltoa tuollainen kylpytynnyri vaatii, olis aika ihana.

    VastaaPoista
  6. Aivan ihana loma ja kesä! Kade en voi olla, koska itse "lomailen" nyt, herra edes ties, kuinka kauan. Kylpytynnyri voisi olla kovastikin kiva, kaikkeist mahtavinta se lienee (tai sitten ei :D) talvipakkasella. Lämmin vesi tynnyrissä ja pipo päässä siihen istumaan. Uskoisin, että tähtikirkkaana pakkasiltana se ei olisi huono juttu :)

    VastaaPoista
  7. Rita; reissussa on kiva olla ja yhtä kivaa on palatakin etenkin juuri tälläisen akkujenlatausloman jälkeenMukavaa oli palata myös tnne blogimaailmaan ja kuulla muidenkin kuulumisia. Jahka elämä asettu taas tuttuihin uomiinsa, löytynee minulta aikaa myös kunnollisiin kyläilyhin toisten blogeissa, nyt vain nopeasti olen käynyt piipahtamassa.

    Ruska; kylpytynnyri n varmaan ehdoton juuri syksyn pimeinä iltoina! Vastakohtaisuushan siinä juuri viehättää, istua lämpimässä puljussa ja kasvoilla asitia ulkoa viileys!

    Vicki Li, mukavaa että olet sieltä vuorilta selvinnyt takaisin tänne laaksoihin!

    Pilviharso; valitettavasti jäi atomit ja vedyt testaamatta, koska söimme ihanan lounaan Linnoituksen vanhassa krouvissa. meinaan , etä sen verran tuhdeilta nuo atomit ja vedyt siellä torilla näyttivät ettei lounaan jälkeen innostanut maistaa:-) Mutta kiitos vinkistäsi! Tykkäsin kovasti Lappeenrannasta ja etenkin sen rantapuolesta!

    Noeijoo; huoltoahan pulju tietenkin vaatii. Jo sen tyhjennys ja täyttäminen vie oman aikansa.Sitten pitää tuulettaa ettei tynnyriin kehity limaa laitoihin... Mutta järvestä tai kaivosta pumpulla täyttö ei ole ongelma ja tyhjennusveden voi käyttä vaikka kukkien kasteluun!

    Heli; toivoisinpa itsekin joskus saavani lomailla määrättömän ajan!
    Sinun kesäsi on kuulostanut myös upealta, samoin kun koko uusi elämäsi!Ihanaa kesän jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
  8. Kyllä noin rauhoittavan luonnon keskellä sekä ruumis että sielu lepää.

    VastaaPoista
  9. Tervetuloa takaisin. Loma kuulosti ihanan levolliselta ja kylpytynnyri aivan mielettömältä. Eikä huonolta varmaan maistunut tuo samppanjakaan...:) Terveisiä Kirkkonummelta Marja-Leena

    VastaaPoista
  10. Arleena, niinkuin olet ehkä blogini perusteella päätellyt, luonto on minun voimavarani!

    Marja-Leena; kuohuviini maistui taivaaliselta kylpytynnyrissä, etenkin kun saimme jäädä kaksistaan ja takana oli lähes 800 km ajomatkaa!
    Lähdimme muuten ajamaan kptoa pohjoiseta puoli neljältä ja nukkumaan pitettiin yhden puoli kahdea aikaan! Aaamupalalle pysähdyttiin puoli seitsemanän maissa Kajaaniin. Oli muuten huikaisevan kaunista aamuyöstä ajella pitkin läpi utuisten soiden. harmi kun mies ei antanut minun pysähtyä kuvaamaan:-(

    VastaaPoista