En kestä hehkua
en tulta
en iskua
lempeän tuulen
Värien valta
minut pieneksi saa
vedenpinnan väreilyssä
vihani nään
Sammutan loiston
puhallan pois
harmaaksi maalaan
puut ja veet
Kuorrutan kylmällä
huurrutan jäällä
kovetan maat
vaan kytö jää.
Runotorstaissa ja
valokuvatorstaissa tämän viikon aiheena on KOSTO.
Hieno kuva! Runossa pidin erityisesti lopusta.
VastaaPoistaHieno kuva ja kaunis voimallinen runo!
VastaaPoistaVau, ihan mielettömän hyvä oivallus kosto-haasteeseen. Sekä kuva, että runo ovat ihan mainiot!
VastaaPoistaKaunis kuva ja hieno tunnelmoiva runo
VastaaPoistaHyytävän kaunista sekä kuva että sana.
VastaaPoistaKatriina
Kaunis kuva ja upea runo! Niinhän se on talven kosto kesälle.
VastaaPoistaHaikean tunnelmallinen.
VastaaPoistaPisara; kosto elää...
VastaaPoistaInkivääri; kosto vaatii voimaa.
Ruska; kiitos!
Arleena; kiitos!
Katriina; kostossa on hyytäviä aineksia, etenkin suunnitelmallisessa kostossa.
Amalia; talvi kostaa mutta onneksi kesä voittaa kuitenkin aina taas.
Oh-show-tah hoi-ne-ne; haikeaahan tuo kosto on kun kesä häviää.
Tässä oli hieno tunnelma. Odotan jo talvea...
VastaaPoistaLokakuu on julma, kosto on julma.
VastaaPoistaVahva runo.
Ihana kuva ja upee runo!
VastaaPoistaOi, miten minä nautin, aivan ihanaa!
VastaaPoistaTäydellinen sekä kuva että sanat.
VastaaPoistaHieno ensimmäinen säkeistö!
VastaaPoistaTodella hyvä ja oivallinen loppu.
Toinen ja kolmas säkeistö kaipaisi ehkä hieman viritystä sujuvammaksi mutta oikein hyvä runo.
Ja kuva mitä riitteisin ja kirpein .-)
Upea kuva ja runosta huokuu todellista syksyn tunnelmaa. Tästä tykkäsin kovasti!
VastaaPoistakaunis kuva, pidin runon tunnelmasta etenkin viimeine säkeist oli hyvä
VastaaPoistaOsuvasti runoilit. En ole aikaisemmin syksyn värejä ja talven ensilunta noin ajatellutkaan.
VastaaPoistaTirlittan,; talvella kosto vain pahenee...
VastaaPoistaSusupetal; niin julmaa!
Kiitos Roosa!
Runontalon Sari; mukavaa että nautit:-)
Satujose; joskus osuu nappiin!
Anne; en ole kyllä minäkään aiemmin, mutta asiahan on aivan selvä. Eihän kaikki voisi muuten noin yhtäkkiä muuttua kokonaan toisenlaiseksi..
Laps Suomen,kiitos!
Ilona Tammi; minustakin viimeisestä säkeistöstä tuli hyvä, kiitos!
Erikeeper; kiitos palautteesta. Olen samaa miletä että nuo keskimmäiset säkeistöt kaipaisivat vielä hiomista. Runo syntyi nopeasti kiireen keskellä. Ehkä joskus työstän osan runoistani oikein ajan kanssa.
Runossa käy oivallisesti ilmi
VastaaPoistakuinka koston mieliala
tappaa ja pysähdyttää kaiken hyvän ja kauniin; elävän hehkun ja loiston, lempeän tuulen, värien vaikutuksen. Muuttaa ja pysähdyttää harmaaksi ja kovaksi.
Surullista kuinka ihminen tällaista kostomielialaa hautoessaan saa todellakin tällaista aikaiseksi, niin omassa kuin muidenkin elämässä.
Kuva on kyllä niin kaunis, että ei kyllä kostoajatuksia herätä.
Rita; niinpä. ja juuri tuo että pelkkä kostomielialakin jo tekee sen, muuttaa ympäristöäkin. Viha,kosto, katkeruus ja kilpailu; rankat tunteiden lajit!
VastaaPoistahyvin taitava runo, pyrkii voimakkaasti tulemaan ääneen luetuksi. lisäksi kostomentaliteetti tulee esille raadollisimmassa muodossaan, kuten rita kirjoittikin.
VastaaPoistaVera Mumia;itsekin mumisin runon säkeitä kirjoittaessani niitä ääneen. Jotkut runot tosiaan vaativat tulla ääneen sanotuksi.
VastaaPoista