Pitkästä aikaa päivä, jolloin taivaalta näkyi muutakin kuin paksua kaikenpeittävää
sumuista harmautta. Pakkastakin oli hiukan ilmassa. Tarvottiin kuusimetsässä mökkimaisemissa monta tuntia, sillä sopivan kuusen löytäminen ei käy noin vain. Lappilaisessa metsämaisemassa eivät nimittäin hongat raikaa vaan enneminkin rämekuuset kärvistelevät suon laitamilla ja naavaiset pitkänhuiskeat kuuset alaspäin nuokkuvinen neulasineen yrittävät kuroa taivasta kohti liian tiheässä kuusikossa. Löydäppä sieltä sitten se täydellinen sopusuhtainen kuusikaunotar, jonka on vielä läpäistävä molempien kuusenetsijöiden vuosien saatossa jalostunut kuusiseula! Päivähän (tosin kaamospäivä) siinä menee. Mutta lopputuloksena peräkärryssä komeili neljä kuusta; kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä. Yksi pitkä päätyi takapihan uudelle terassille ulkokuuseksi ja toinen pienemmistä löysi paikan katetulta terassilta olohuoneen ikkunan edessä. Loput kaksi päätyivät ystäville! Sisäkuusta emme ajatelleet tänä jouluna laittaa ollenkaan (ainakaan tässä vaiheessa).
Ripusteltiin muutenkin ulos loput jouluvalot ja lyhdyt. Pihaltamme löytyy siis nuo kaksi valaistua joulukuusta, yksi pikkuvaloin somistettu pajujoulukuusi, seitsemän erilaista roikkuvaa kynttilälyhtyä , yksi terassilla oleva suuri kynttilälyhty sekä yksi etuterassin pöydällä oleva lyhty. Niin ja vielä lumipalloheisipensaan ympärille mies kiepautti valosarjan!
Täälläkö muka pimeää! Ei enää! Tosin kaikissa lyhdyissä ei ihan joka ilta kynttilät pala, mutta usein ne kyllä sytyttelen. On mukava tassutella pihalla ja sytytellä lyhtyjä. En ole taipunut led-valoihin vielä.
Huomisen päivän olen vielä lomalla, sitten on loppurutistus töissä ja opiskeluissa ennen joululomaa. Loma on tainnut tehdä tehtävänsä, sillä eilen järjestin jo keittiön kaapit uudelleen. Mies tyhjensi yhden rompekaappinsa ja nyt tuntuu että vihdoinkin tavarat kaappeihin mahtuvat hyvin (siis meidän kahden yhdistetyt tavaramme). Laitoin vielä nimilaput hyllyjen reunoihin kun ei blondin logiikalla ja insinöörin aivoilla järjestys meinannut kaapeissa pysyä!
Illalla vielä leivoin kaapeista löytyneiden tarvkkeiden innostamana ensimmäisen joulukakun ja pari bostonkakkuakin pyöräytin kun en jaksanut pikkupullia enää pyöritellä ja paistaa.
Muuten olen lojunut sohvalla yömyöhään ja katsellut lukemattomia elokuvia, sillä meillä on näkynyt jostain käsittämättömästä syystä kaikki n. 100 maksullista kaapelikanavaa. Vai aikookohan Sonera koukuttaa meidät oikein kunnolla televisofriikeiksi (ei muuten onnistu)?
Vaikka täytyy sanoa, että tämä tempaus ajoittui mainioon kohtaan kun olin viikon lomalla ja ulkona valui enimmäkseen rännänsekaista vettä! Yhtään opiskelutehtävää en ole tehnyt, vaikka olisi kyllä pitänyt. Mutta ovatpahan aivot saaneet levätä tästä niille kenties vähän yllättäen tulleesta opiskelu-urakasta, päähahan kiristyskin on hellittänyt.
Niin ja paras lopuksi, Rooman matkaliput on varattu ja hotelli buukattu. Colosseum tammikuussa on varmaan elämys, maltan tuskin odottaa!