torstai 25. helmikuuta 2010

Purevaa pakkasta ja kiukkuamista

 

  


Tänään ajeltiin työtiimin kanssa viettämään kehittämispäivää maaseudun rauhaan. Maisema oli kuin postikortista, mutta mittarissa pakkaslukemat kiipesivät jälleen kolmenkymmenen asteen tuntumaan. Kotona illempana koiralenkillä viima tunki kirjaimellisesti luihin ja ytimiin. Oma kestävyyteni alkaa hiipua.  Kaipaan  ulos ja jäälle, suksille, aurinkoon, metsälaavuille nuotiolle. Tunnen oloni liian kahlituksi näillä jatkuvilla pakkaskeleillä kun ei tarkene kuin pikaisia lenkkejä ulkona tehdä!

Havaittiin jälleen, että hyvää tekee lähteä päiväksi työpaikan imusta pois. Vaikka tiukkaakin asiaa puhuttiin, olivat olemuksemme kuitenkin rennompia ja ajatuksetkin avarampia, kun saimme etäisyyttä hieman. Meillä on tapana pitää vuosittain koko työtiimille kolme neljä kehittämispäivää ja enimmäkseen lähdemme silloin pois, syksyllä olimme Levillä pari päivää.  Tämä helmi-maaliskuu on kiireistä aikaa töissä. On kaikenlaista meneillään  ja välillä ovat työasiat työntyneet aamuyön tunteina mieleen ensimmäisenä.  

Pakkaset ja työpaineet ovat nostaneet myös ärtymiskynnystäni . En ole asioiden suhteen herkkähipiäinen, mutta nyt olen muutaman kerran ärhäkkänä ottanut kantaa asioihin , joista en ennen ole juuri välittänyt.
Olen myös herkempi kaikenlaiselle epäasialliselle kohtelulle. Viimeksi lähdin ovet paukkuen hammaslääkäriltä.
Olin tullut  sovittuun vuositarkastukseen  aamulla puoli yhdeksäksi. Olin vapaapäivällä  ja olin sopinut ystäväni kanssa aamukahvitreffit heti tarkastuksen jälkeen. Yhdeksältä istuin vielä nöyrästi odotushuoneessa vanhoja lehtiä turhautuneena selaillen ja tunsin kuinka kiukku alkoi nousta ja posket palaa. Muistin että tämä hammaslääkärini, eläkeikää hipova arvostettu ammattilainen ( joka huom! tekee taitavasti laser-hoitoja, sen vuoksi olen juuri hänen luonaan käynyt, poden nimittäin hammaslääkärikammoa) on ollut aiemminkin hyvin suurpiirteinen aikojen kanssa enkä tosiaan ensimmäistä kertaa istunut ja odottanut reippasti yli sovitun ajan. Viisi yli yhdeksän kiukkuni oli jo siinä lukemassa etten enää pysynyt penkillä vaan marssin vastaanottoon ja ilmoitin vastaanottovirkailijalle, että en sitten enää muuten tämän herran vastaanotolle tule, että terveisiä vaan! Jopa teki hyvää!  Nyt olisi sitten löydettävä uusi, yhtä taitava hammaslääkäri! Tälläinen kiukkuaminen on uusi asia minulle! Mitenkähän siihen alkaisi suhtautua.....

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Kylmää ja kuumaa



Tämä rauhallinen pakkassunnuntai vaatii vastapainokseen TÄTÄ.  

Syitä paeta hetkeksi Cesaria Evoran tulkitsemaan Afrikka -tunnelmiin löytyy myös näistä:

Yli viikon jatkuneet kovat pakkaset
Lumikinokset, joiden kasvu vasta alkaa näillä leveysasteilla
Kesään on vielä ihan liian monta päivää
Parin viikon tiivis työputki edessä
Vielä pidempi opiskeluputkikin odottaa


Mutta hei, on jotain muutakin:

Maaliskuussa taas pääkaupunkireissu ristiäisineen
Huhtikuussa Reininlaaksoon Ulkomaan ystävän luokse
Kesän suunnitelmia hiotaan jo, miltä kuulostaa veneilyloma Saimaalla?
Pakkaset loppuvat aikanaan ja ladut kutsuvat
Valoisuus kasvaa huikeaa vauhtia
Opintopisteet karttuvat



torstai 18. helmikuuta 2010

Lumen toinen puoli, se harmaa!

Valokuvatorstaissa on tällä viikolla haasteena LUMI. Niinkuin arvaatte, lumikuvia minulla riittää . Enimmäkseen hohtavista hangista, kevätauringon kilosta nietoksilla, neitseellisistä valkoisista pinnoista, eläinten jäljistä kinoksien katveessa....

Valitsin lumikuvakseni tällä kertaa toisenlaisen. Harmaan, harmaan päivän, jolloin taivaalta tippuu loputtomasti  uutta lunta . Maisema peittyy lumeen, kaikki peittyy loputtomalta tuntuvaan harmauteen. Etenkin maaliskuun lopulla, huhtikuussa tälläinen lumi masentaa. Tämä kuva on otettu viime vuonna jonain maaliskuun viimeisistä päivistä.

tiistai 16. helmikuuta 2010

Tutuilla ja vierailla törmillä

 
Pieni luisteljatyttö Helsingin rautatietorilla

Viime viikonlopun Helsingin matka  viipyilee vielä mielessä vaikka jo pari päivää olen ollut kototörmillä. Mitään kovin ihmeellistä en tehnyt tai toisaalta teinkin. Vietin aikaa läheisteni kanssa. Jossain välissä pääkaupunkiseudulle on kertynyt melko joukko perheenjäseniä laajassa merkityksessä asustelemaan.Viikonloppu sujui nopeasti kun kuljettiin paikasta toiseen. Tällä kertaa asuin nuorimman poikani ja hänen vaimonsa luona Herttoniemessä. Kävin katsastamassa myös vanhimman poikani ja hänen avokkinsa, Aussitytön kauniin kodin Munkkiniemessä, jonne ihan vasta olivat muuttaneet. Lauantaina ajelimme Gimuli-miniän kanssa junalla Järvenpäähän, jossa asuu miehen vanhimman tyttären perhe . 

 
   Rautatietorin talvitunnelmaa

Heillä olikin  sitten  ilo esitellä minulle tämän reissun ehdottomasti hienoin juttu, nimittäin pieni poikansa, kuukauden vanha! Poika on miehen ensimmäinen lapsenlapsi. Ristiäisiä vietetään  maaliskuussa, nimen kyllä sain kuulla jo nyt. Perjantai-iltana kävimme joukolla syömässä Kynsilaukka- valkosipuliravintolassa ja illan päätteeksi kävimme leffassa katsomassa Up in the Air-elokuvan! Illalla mukaan liittyi vielä lapsuudenystäväni tytär, joka on meillä viettänyt paljon aikaa. Hän opiskelee Kallion ilmaisutaidon lukiossa ja on hienosti sopeutunut Helsinkiin, vaikka kotiin pohjoiseen onkin pitkä matka. 

Toivon kyllä, että joku tai jotkin nuorista palaa vielä takaisin pohjoiseenkin. Itsestäni tuntuisi melko oudolta muuttaa jossain vaiheessa pääkaupunkiseudulle, vaikka sinne kuinka  lähisukua kertyisikin. Toisaalta lentämällä ei matkaan kulu kuin tunti ja viisi minuuttia. Kylästelyaikaakin kertyy enemmän kun on aina useamman yön puolin ja toisin. Ehtii kunnolla juttelemaan kun oikeasti vietetään aikaa yhdessä. Mutta kuitenkin, ihanaa olisi jos asuisivat vähän lähempänä !


 

Olen ollut vapaalla reissun jälkeen ja nauttinut suuresti aurinkoisista talvipäivistä . Tänään ehdin jäälle hiihtolenkille  koirien  kanssa vielä ilta-auringon aikaan. Joen jäällä ja rantaladuilla oli hiljaista ja koirat saivat juosta vapaana, liekö yli kymmenen asteen pakkanen karkottanut muut ulkoilijat. 


 

Meitä pakkanen ei haitannut, koirat viilettivät edellä ja nauttivat kuin saivat juosta siksakkia pitkin rantatörmiä!
Täällä on lunta satanut  viime aikoina todella paljon, joten ladut eivät ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Onneksi saaren ympäri on joku tehnyt latukoneella hienon ladun, jota kelpasi hiihdellä!
Huomenna sama uudestaan, mikäli pakkanen sallii! Säätiedotuksista päätellen pakkanen on jälleen kiristymässä!

maanantai 15. helmikuuta 2010

12 kuvaa jokivarresta/helmikuun kuva


 
12 kuvan sarja on puolivälissä jo menossa. Tämän kertainen kuva tuli napattua viime tipassa, pari päivää myöhässsä. Ilma oli harmaan puoleinen, iltapäiväksi tulo komea auringonpaiste mutta ennen puolta päivää taivas oli tummanpuhuva. Paljoa muutosta ei maisemassani ole, värisävyt vaihtelevat ilman mukaan.
Muiden osallistujien kuvia pääset katsomaan tästä.

                                            

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Haahuilupäivä


Joskus mietin miksi minun on niin vaikeaa säädellä tekemistäni. Tänään on ollut vapaapäivä enkä ole saanut mitään aikaiseksi. Ensin tuntui, että koko päivä on pilalla kun jo heti aamulla huomasin, että tämä koneisto ei nyt käynnisty vaikka millä voitelisi. Lojuin sängyssä pitkään ja sitten haahuilin ympäri taloa kuin hidastetussa filmissä. Koko kehokin tuntui lyijysäkiltä. En saanut lähdetyksi ulos vaikka pakkasauringon kirkastama lumimaisema näyttikin houkuttelevalta.

Mietiskelin mistä tämä olo on peräisin: alkavat vaihdevuodet?...voi olla. Työväsyä ?Sitä ihan varmasti. Koko viime viikko oli kiireinen ja ihan liian monta asiaa päällä yhtä aikaa. Viikonloppu oli kyllä ihana, mutta sen jälkeen pari vapaapäivää olisi ollut paikallaan. Ajaminen Ouluun  mennen tullen ja viiden naisen 12 tunnin puheputki oli kyllä innostavaa ja piristävää, mutta myös jälkeenpäin väsyttävää. Alkuviikkokin oli vielä pitkiä päiviä täynnä.
Ei siis mikään ihme jos väsyttää. Olisi vaan ollut niin paljon kaikenlaista tekemistä.

Huomenna lähden aamukuuden koneella Helsinkiin. Ensin parin päivä työjuttu ja sitten viikonloppu nuorten kanssa. Onneksi seuraava viikko on tosi helppo, töitä vain pari päivää.


Laukku on vielä pakkaamatta, pyykkikonekin pitäisi laittaa pyörimään.  Onneksi mies laittoi saunan päälle, ehkä pullo olutta saunan päälle ja Karjalan kunnaiden loppujakso kääntää taas mielialan toiseen suuntaan!

perjantai 5. helmikuuta 2010

Sohvan sylistä reissuun


Ruska haastoi minut tähän jo kauan täällä kiertäneeseen valokuvajuttuun mukaan ja niinpä kaivelin kansioitani ja neljä/neljäs -logiigalla löytyi tämä kuva. Sikäli hyvä sattuma, koska luovuin tuosta kuvassa olevasta sohvasta viime maanantaina vähän haikein mielin. Se ei nimittäin ole löytänyt paikkaansa uudessa kodissani vaan on joutunut ahtautumaan työhuoneeseen. Sohva ei ole myöskään kahden hengen vuoteeksi soveltuva ja koska meidän yövieraamme ovat enimmäkseen pareja, olemme haaveilleet kunnon vuodesohvasta.

Viime viikolla eräs ystäväni  kylästeli meillä ja hänen kanssaan tuli sohva-ongelma puheeksi ja kuinka ollakkaan - heillä oli hakusessa kunnon löhösohva ja kiertoon menossa kuulemma markkinoiden parhaalla vuodesohvamekanismilla varustettu luonnonvalkoinen sohva! Mehän teimme oravannahkakaupat ja miehet hikoilivat järeiden sohvien vaihdossa maanantai-illan. Ja kahta puolta jokea on nyt tyytyväistä porukkaa!

Tuon Bo Conseptin Mezzo-sohvan ostin Vepäsäläiseltä muutama vuosi sitten kun muutin kauniiseen kaupunkikaksiooni viettämään lopulta melko lyhyeksi jäänyttä sinkkukauttani eron jälkeen. Sainpa kuitenkin sisustaa  siinä välillä unelmieni asunnon! Tuon sohvan sylissä olen viettänyt lukuisia iltoja yksin ja yhdessä ja ensimmäinen bloginikin on siinä aloitettu.

Ken haluaa osallistua pieneen löytöretkeen valokuvakansioissaan voi napata haasteen tästä! Monethan ovat jo valokuvatarinoitaan  esitelleetkin .

Ohjeet ovat  yksinkertaiset:  Valitse valokuvakansioistasi neljäs kansio ja sieltä neljäs kuva. Esittele se sitten  tarinan kera blogissasi!

Minä riuhtaisen itseni viikonlopuksi sohvan sylistä ja ajelen lauantaiaamuna Ouluun, jossa tapaan naisystäväporukkani, Ihanat Ladyt! Mennään katsomaan Kaaos-näytelmää ja sitten johonkin syömään pitkän kaavan mukaan!Loppuilta vietetään yhden Ladyn hoteissa hänen kotonaan.  Luulenpa, että Kaaos -näytelmä antaa meille hyvät viritykset iltaa varten (tosin tuossa seurassa ei lisävirityksiä taideta kaivata) !



Tapasimme viimeksi syyskuussa Kuusamossa yhden Ladymme kauniissa kakkoskodissa!


Posted by Picasa

torstai 4. helmikuuta 2010

Tuokio taivallusta




Tämä pitkä matka 
jota elämäksi kutsutaan

Hetkessä voi olla suurta
vuosissa ei mitään

Yhtä kaikki . 
Ainutlaatuista minulle.

Tuokio taivallusta.



Vuodenvaihteen pitkän tauon jälkeen sekä Runotorstaissa että Valokuvatorstaissa aiheena on
kertomus, tarina. Tarinan voi kertoa joko joulun ajan kahdeksta viikosta tai sitten ihan mistä vaan.
Sellaisiahan tarinat ovat. Kertovat ihan mistä vaan tai sitten juuri siitä, tärkeästä sinulle tai minulle.

maanantai 1. helmikuuta 2010

Loimua ja leiskuntaa








Tällä viikolla Inkiväärin kuvahaasteena on Musta ja Oranssi. Haastava yhdistelmä. Varjoa ja voimaa. Tulta ja maata. Täytyy sanoa, että harmaana tammikuisena maanantaina tästä haasteesta sain energiaa kun tulikuviani selasin! Nuotion loimua, taivaanrannan leimuntaa, kesäyön aurinkoa, leivinuunin lämpöä, mahtuupa joukkoon yövalossa kuvattu Roomalainen naispatsaskin ihmettelemään pohjoisen loimuavia tulia!

Lämpöä, lempeä viikkoonne ystävät!