keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Haahuilupäivä


Joskus mietin miksi minun on niin vaikeaa säädellä tekemistäni. Tänään on ollut vapaapäivä enkä ole saanut mitään aikaiseksi. Ensin tuntui, että koko päivä on pilalla kun jo heti aamulla huomasin, että tämä koneisto ei nyt käynnisty vaikka millä voitelisi. Lojuin sängyssä pitkään ja sitten haahuilin ympäri taloa kuin hidastetussa filmissä. Koko kehokin tuntui lyijysäkiltä. En saanut lähdetyksi ulos vaikka pakkasauringon kirkastama lumimaisema näyttikin houkuttelevalta.

Mietiskelin mistä tämä olo on peräisin: alkavat vaihdevuodet?...voi olla. Työväsyä ?Sitä ihan varmasti. Koko viime viikko oli kiireinen ja ihan liian monta asiaa päällä yhtä aikaa. Viikonloppu oli kyllä ihana, mutta sen jälkeen pari vapaapäivää olisi ollut paikallaan. Ajaminen Ouluun  mennen tullen ja viiden naisen 12 tunnin puheputki oli kyllä innostavaa ja piristävää, mutta myös jälkeenpäin väsyttävää. Alkuviikkokin oli vielä pitkiä päiviä täynnä.
Ei siis mikään ihme jos väsyttää. Olisi vaan ollut niin paljon kaikenlaista tekemistä.

Huomenna lähden aamukuuden koneella Helsinkiin. Ensin parin päivä työjuttu ja sitten viikonloppu nuorten kanssa. Onneksi seuraava viikko on tosi helppo, töitä vain pari päivää.


Laukku on vielä pakkaamatta, pyykkikonekin pitäisi laittaa pyörimään.  Onneksi mies laittoi saunan päälle, ehkä pullo olutta saunan päälle ja Karjalan kunnaiden loppujakso kääntää taas mielialan toiseen suuntaan!

7 kommenttia:

  1. No, joskushan sinunkin täytyy saada vain olla ja huilata. Kuulostaa menosi aika vauhdikkaalta näin lomalaisen korviin, ja sitä ei tahdo muistaa, että kaikki kivakin kuormittaa. Pääntyhjennyspäivä on toivottavasti tehnyt tehtävänsä.
    Hyvää matkaa!

    VastaaPoista
  2. Aina ei vaan jaksa! Itse olen vieläkin uupunut työrupeamasta, vaikka viikonloppukin oli välissä ;) Jospa ensi viikonloppu palauttaa voimat! Ja kevät..

    VastaaPoista
  3. Tuo olo tulee jokaisella aina silloin tällöin - luulisin. Ainakin itse tunnistan tuon olotilan oikein hyvin. Ja se on tarpeellista aikaa itselle. Minä pysyn usein sängyssä lojumassa ja katselen puita jotka näkyvät makuuhuoneen ikkunasta ja annan ajatusten kulkea ihan omia latujaan...ja hups, kaksi tuntia on kulunut...
    tr. santtuanneli

    VastaaPoista
  4. Katariina;Pääntyhjennyspäivä on hyvä nimi tuolle päivälle. Ilmeisesti teki tehtävänäs kun olo on taas ok! Onneksi olo menee toistaiseksi ohi näillä haahuilutuokioilla. Täytyy olla tarkkana ja muistaa niitä pitää!

    Elisa; Joskus ei palaudu viikonlopunkaan aikana jos on tarpeeksi kiivas työjakso takana. Pitäisi muistaa laittaa ihan allakkaan palautumisaika, jonka olisi hyvä olla yhtä pitkä kun oli stressaava työjaksokin.

    Santtuanneli; kuulostaapa mukavalta tuo puiden latvojen katseleminen! Voin hyvin kuvitella että pari tuntia siinä vierähtää. Nykyisin saa kyllä kulumaan tuollaisessa ei missään, eikä mitään-olotilassa reippaastikin aikaa! Nyt istun Artun luona Herroniemessä ja maistelen heidän Madeiralta tuomaansa ihanaa madeira-viiniä:-)Mukavaa tämäkin ja rentouttavaa!!

    VastaaPoista
  5. Lepoa tarvitsee ihmisparka, joten haahuilullakin on paikkansa ja aikansa =)

    VastaaPoista
  6. Noin se vaan menee. Huomaamattaan voi tehdä paljonkin työtä väsymättä, mutta kyllä se kroppa ja mieli sitten omansa takaisin ottaa.

    Antaa itselleen vain hyvällä omallatunnolla lepoa, niin taas mennään.

    VastaaPoista
  7. Ruska, haahuilu teki tehtävänsä erinomaisesti:-)

    Rita; on se vaan tuo kroppansa kuunteleminen vaativa laji välillä.tai ehkä sitä kuuleekin vaan ei usko!

    VastaaPoista