sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Vaiheessa olevia haaveita ja jotain valmistakin!

Viikonlopun sadesää siirsi meidän työleirimme sisätiloihin, mikä oli oikeastaan hyvä homma. Saimme yläkerran siivotuksi ja keittiön viimeisteltyä. Samalla tuli suursiivottua keittiön komerot! Tänään jatketaan pihalla  hommia. Edellisen postauksen kommenteissa Mk totesi, että ehkä siksi miehet eivät pidä remonteista kun tietävät ettei niille tule koskaan loppua. Vanhassa talossa varmaan näin onkin ja siksi meilläkään ei puhuta remonteista vaan projekteista. Ne voivat olla vaiheessa pitkäänkin, mutta onneksi aina joku valmistuukin! Ja kun joku osa valmistuu sitä täytyy tietenkin ihailla ja juhlistaa. Terassin ja grillikatoksen tekemistä ovat naapurit käyneet  vaiheessa olon aikana katselemassa ja heidät kutsutaankin sitten muurinpohjalätyille jahka sää sallii ja tuo projekti valmistuu. Samoin ystävättäreni rakentaa samaan aikaa miehensä kanssa terassia ja myllertää muutoinkin pihaansa, joten heidänkin kanssaan päätettiin pyöräillä puolin ja toisin korkkaamaan terassit!

Nuo rakennuspuolet meillä etenevät suhteellisen rivakasti kun päällysmiehenä toimii mieheni. Puutarhapuoli edistyy verkkaisemmin  ja ehkä enemmän mutkitellen yrityksen ja erehdyksen kautta, ne kun ovat minun vastuualuettani. Mutta molemmat siedämme onneksi myös keskeneräisyyttäkin!


Tässä kuvassa kuitenkin jotain valmistakin. Leivinuuniseinä komistaa koko keittiön. Keskeneräisyyttä edustaa leivinuunin sivustalla näkyvät komerot beigeine kaapinovineen. Niinkuin huomaatte , ne suorastaan huutavat
raikastusta tuon valkoisen murin vierellä! Meidän keittiö on sinänsä helppo uudistaa kun se on I-mallia. Ainoastaan nuo kaksi komeroa ovat toisella seinällä. Ja keittiökoneetkin uudistettiin hellaa ja liesituuletinta lukuunottamatta viime syksynä. Ensi viikolla tulevat kahden eri keittiöfirman edustajat  meille kotiin mittailemaan ja tekevät sitten tarjouksen. Haaveissa ovat valkoiset kaapit ja tammitasot! Ja suuret vetolaatikot ja noihin komeroihin apteekkihyllyt!

torstai 27. toukokuuta 2010

Arjen iloja ja tuoksuvia tuomia!


Tulin tänään vasta kymmenen jälkeen sisälle. On aivan ihana  aurinkoinen ilta ja ollaan huhkittu töiden jälkeen pihalla keskeneräisten projektien parissa. Että minä nautin näistä pihahommista ja kun ei sääskiäkään vielä onneksi näy kuin ehkä muutama yksinäinen sääskiarmejan etujoukkojen tunnustelija.

Keittiön leivinuuniseinä alkaa näyttää jo ihan toiselta. Suorastaan häikäistyin tänään töistä tullessani kun remppamies oli jo vetänyt ensimmäisen kerroksen valkoista antiikkilaastia muurin pintaan. Keittiön kaapistot on kyllä tämän jälkeen uusittava pikapuoliin. Ne näyttävät toivottoman nuhjuisilta! Rempan jäljiltä koko huushollissa leijuu hiomispölyä ja muutakin remonttijätteitä ,vaikka remppamies kohtalaisen hyvin jälkensä putsaakin. Suursiivous ikkunapesuineen odottaa siis ensi viikolla!

Pihahommat vaan kiinnostaisivat paljon enemmän. Aloin tänään kaivamaan etupihan vanhaa kukkapenkkiä ja seinänvieruskiviä pois. Tilalle tulee uusi kukkapenkki muurikivireunoineen. Etupihan kivetys uusitaan samalla.
Pation viereen tuleva grillin katos on melkein valmis. Enää puuttuvat ritiläreunukset ja valokatekatto. Ne saadaan huomenna paikoilleen joten jos ilmoja piisaa niin saadaan grillikausi meilläkin aloitettua! Ylärivissä olevassa pikkukuvassa on näkymä meidän alapihalta. Se on ihana mutta kaipaa myös kaikenlaista tekemistä. Aloitimme kohennuksen ensin yläpihalta, mutta ehkä jotain tapahtuu täälläkin. Minun kasvimaani oli viime kesänä vanhassa miehen tyttären hiekkalaatikossa ja siihen  se tulee nytkin. En ole vielä valmis suurempiin kasvimaaviljelyihin vaikka pihalle hyvin sopisi sellainenkin. Maalla-asumisen ajan suuret viljelykset ovat vielä liian hyvin muistissa. Nautin nyt vähän pienemmistä projekteista!


Tuoksuvat tuomien, valkoiset kukkaset!
Ja jo toukokuussa!

maanantai 24. toukokuuta 2010

Joka päivä pitäisi



Ihmisen pitäisi joka päivä
kuulla ainakin yksi pieni sävelmä,
lukea hyvä runo,
nähdä hieno taulu
ja jos vain mahdollista,
sanoa muutama järkevä sana.
- Johann Wofgang von Goethe -
 
 
 
Sateen tauottua kävin ensin koirien kanssa iltalenkin ja raikkaasta sateenjälkeisestä tuoksusta ja  vihreydestä virkistyneenä vaihdoin kumisaappaat jalkaan ja lähdin kameran kanssa rantaan tulvan jälkiä katselemaan. Vesi on vielä korkealla mutta laskee kovaa vauhtia jo. Ja kaikki , puut ja kukat ovat nupuillaan. Koiralenkillä näin ensimmäisen tuomen jo kukkivan, Nyt, toukokuussa jo! Se on ihme! Tätä vauhtia Lapin kesä on ohi nopasti ja horsmat kukkivat varmaankin jo juhannuksena. Horsmien kukinnassa on aina jo ripaus haikeutta mukana. Kesä lähestyy silloin vääjäämättä loppuaan. 
Nyt oli sellainen pakahtumisolo. Melkein liikaa tuoksua, valoa, kuulautta. Onni oloa ! 

Kaikenlaisia projekteja

Yllättävä hellejakso toukokuussa täällä Lapissa tainnutti minut välillä ainakin iltaisin terassin keinuun niin, etten ole juuri tänne blogien maailmaan ehtinyt. On ollut muutenkin mukavaa kiirettä. Esikoisen syntymäpäivää piipahdin juhlistamassa Helsingissä ja vietin kivan illan ja yön molempien poikieni perheessä. Kävimme porukalla syömässä ravintola Kuukuussa Töölössä ja sain olla  nuoremman pojan ja Gimulinsa kanssa heidän kaupunkiviljelykokeilussaan katselemassa kun aloittelivat palstanviljelytouhujaan. Lapsuudenkotona kuljin muutamana päivänä auttamassa isää pihan haravoinnissa.  Kun päälle lisää vielä tiiviin työviikon ja lauantaisenkin työpäivän, ei ihme jos aika on ollut kortilla. Tai sitten pätee että kun on mukavan aktiivista aikaa niin jaksaminenkin sujuu paremmin. Muuta kun ei kai voi todeta kun katsoo meillä talossa parhaillaan meneillään olevia projekteja.


Tänä aamuna alkoi keittiön leivinuunin seinän uudistaminen. Muurin pinna tasoitetaan ja rapataan . Koko seinästä ja muurista tulee uudistuksen jälkeen valkoinen.
Se raikastaa koko keittiön. Seuraavaksi onkin edessä vanhojen 1980-luvun lopulta peräisin olevien kaapistojen uudistus.Sen ajankohta on ehkä loppukesä. Ajateltiin, että saadaan tuo likaisin homma ensin pois alta. Homman onneksi tekevät muut, kiitos kotitalousvähennyksen.




Toinen jo meneillään oleva projekti on yläpihan terassin laajennus.
Viime syksynä tehdyn pation jatkoksi mies rakentaa grille omaa
katosta. Tämä projekti olisi edennyt jo pitemmällekin mutta viikonlopun sadesää hidasti työmiehen tehoa!




Odottamassa olevia työmaita on mm. näiden alapihalle vievien kiviportaiden uudistaminen. Talomme on rinnetalo ja niinpä pihamme muodotuu kolmesta
tasosta.Talon etupuolella olevaa pihaa sanomme etupihaksi, siellä on  tuo uusi patio ja rakenteilla oleva grillikatos.
Talon takapuolella on välipiha josta nuo kiviportaat vievät suurimmalle pihalle eli alapihalle.
Välitaso ja alapiha ovat kyllä kokonaisuudessaan uudistusten tarpeessa.
Mutta teemme töitä nurkka kerrallaan, voimien ja innon mukaan.
Etupihan kivetys on myös työn alla. Se onkin sitten jo suurempi juttu, mutta todennäköisesti sen homman teemme kunhan grillikatos on valmis. Olemme jo käyneet laatat valitsemassa.

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Yksin kotona

Takana on pitkä viikonloppu yksin kotona pitkästä aikaa. Torstai ja perjantai menivät vielä kaikenlaisessa pakkoasioissa, mutta nämä pari päivää olen vain sitten ollut. Olen levännyt ja puuhastellut välillä lähinnä pihahommissa.

Tuntuu että olen ollut kuin hidastetulla tempolla, viettänyt slow-elämää! Se on tehnyt kaikenpuolin hyvää. Televisota en juuri ole katsonut mutta sen sijaan olen lukenut mainion kirjan Berliininpoppelit. Kirja on norjalainen sukutarina, herkullinen!Oikein passelia luettavaa puutarhakeinuun hellepäiväksi!

Tuossa oheisessa kuvassa on muuten minun lempipaikkani kotona. Se on ilta-aurinkoiselle terassille ripustettu rottinkikeinu, viime kesänä Prismasta hankittu!
Vieressä on pöytä ja terassin hyllyllä on pieni radio, eikä juuri muuta rentoutumiseen tarvitsekaan. Ei haittaa vaikka sadekin ropisisi, silloin voi heittää shaalin niskaan! Aurinko paistelee melkein läpi yön tähän terassin nurkkaan!


Tänään kävin vanhempieni luona haravoimassa isän kanssa heidän suurta pihaansa. Isä ei jaksa enää kuin pienen siivun kerrallaan, on myös onneksi oppinut antamaan periksi ettei ihan joka nurkkaa enää tarvitse kuopsuttaa. Äiti jaksaa vielä jonkin verran haravoida, mutta hän lähti nuorimman siskon kanssa viikoksi Turkkiin.


Koirat nauttivat kun saivat olla vapaina päivän! Pellolta löytyi kaikkea mielenkiintoista.

Huomenna  suihkaisen taas Helsinkiin., jossa juhlitaan vanhemman poikani 30- vuotissyntymäpäivää. Mennään molempien poikien ja miniöiden kanssa syömään yhdessä. Varsinainen syntymäpäivä on vasta ensi viikonloppuna, mutta silloin poika ja Aussityttö lähtevät reissuun.Tiistaina onkin työhöni liittyvä kokous sopivasti.

Sain esikoiseni 24- vuotiaana, en ihan ehtinyt valmistua ensimmäiseen ammattini vaan suoritin sitten kesäkuussa loput opinnot. Kurssikaverini lähtivät opintojen päättymistä juhlistamaan matkalle ja minä lähdin synnyttämään! Muistan vieläkin sen mahtavan onnentunteen kun sain poikani syliini!

Nyt odottelen miestä kotiin, hän on kuulemma varannut meille viikon veneilyloman Saimaalta!

Mukavaa alkavaa kesäistä viikkoa kaikille!


lauantai 15. toukokuuta 2010

12 valokuvaa jokivarresta/toukokuun kuva



Toukokuun kuvassa joki on jo vapaa jäistä. Tulva ei ole vielä huipussaan, ensi viikoksi on ennustettu tulvahuippua. Kuvauspaikkani on jo tulvan alla, joten kuvakulma on tällä kertaa kauempana kuin tavallisesti.

Muiden  12 kuvaa -sarjaan osallistuvien kuvia löydät Marin Kameraveneblogista.

                                                                          huhtikuu

                                                                      
maaliskuu
                                                   

helmikuu

tammikuu
                                                                           
joulukuu
   marraskuu

 lokakuu
                                                                      
syyskuu

lauantai 8. toukokuuta 2010

Virta on vapaa !


Istun vielä olohuoneessa lempinojatuolissani. Katsoimme juuri  miehen kanssa Tennessee Williamsin  kirjoittaman  klassikon Kevät Roomassa   uudelleen filmatisoituna versiona ,jossa upean roolin vanhenenevana naisena teki Helen Mirren. Olen katsonut leffan aiemmin vuosia sitten ja muistan sen jo silloin vaikuttaneen vahvasti. Vahva oli vaikutus nytkin ja ehkä vieläkin enemmän Helen Mirrenin tulkitsema naisen yksinäisyys ja rapistuvan kauneuden  kanssa eläminen ja luopuminen oli koskettavaa. Luulen ymmärtäväni jotakin, ainakin voi samaistua  herkästi keski-ikäisen naisen tuntoihin , joka jää yksin menetettyään yllättäen kumppaninsa.! On ihana elää itse tässä vaiheessa itse hyvässä parisuhteessa.

Oman ikääntyvän kehon kanssa eläminen on välillä vaikeaa .Vaikka toisaalta on ehkä itsensä kanssa sinut enemmän kuin koskaan on ollutkaan. Mutta kertyneet kilot, rypyt silmäkulmissa, harmaantuvat hiukset - ulkoisen olemuksensa kanssa saa joskus painia!

Kävin tänään lääkärissä. Minulla on ollut jonkin aikaa yöllistä hengityksen narinaa, rohinaa ja vinkunaa siihen malliin, että mieskin sanoi että nyt on mentävä lääkäriin, kun hengiykseni kuulostaa niin pahalta öisin. Oireet kertoessani sain ajan nopeasti, mikä on kyllä ihme nykyisessä terveyskeskuksen aluejakosysteemissämme. No, eihän lääkäri vielä muuta pystynyt kun antoi lähetteitä monenlaisiin jatkotutkimuksiin, verikokeisiin, keuhkokuvauksiin ja itse on vielä tehtävä puhallusmittauksia parin viikon ajan. Itse epäilen astmaa, molemmilla vanhemmillani on astma diagnisoitu suurin piirtein minun ikäisenä.Ensiavuksi sain Ventoline-suihkeen ja Heinixia, katsotaan mitä tutkimuksissa ilmenee.Astman kanssa kyllä pärjää, jos  se sitä sitten on!

Tänään ollut vetämätön päivä muutenkin. Olisi pitänyt siivota kunnolla ja pyykätä, mutta sen sijaan lähdettiin koirien kanssa taas rantamaisemiin. Jäät ovat joesta kohdaltamme lähteneet. On ihana  nähdä joki taas vapaana. Ehkä huomenna on virtaa siivotakin. Oikeastaan on pakko, sillä äitienpäiväksi tulevat vanhempani ja siskoni meille syömään. Enkä edes vielä tiedä mitä laittaisin! Kai ruokakaupasta jotain löytyy lakoista huolimatta!


maanantai 3. toukokuuta 2010

A lovely lady and a grumpy old man live here

Herään henkiin näihin aikoihin huhtikuun oikukkaiden kelien jälkeen. Oikukkaat on kelit näillä leveysasteilla vielä toukokuussakin, mutta luonnossa tapahtuu koko ajan niin paljon ja niin valtavalla voimalla että säät eivät haittaa .
Tänäänkin vietin rantatörmillä jälleen pari tuntia. Eilen joki oli jäässä ja tänään monin paikoin jo vapaa. Siinä missä eilen polku oli kuljettava, täytyi nyt etsiä kiertotie. Ja kuovien huuto kantautui kaikkialla!


Pihalla saattoi myös jo vähän haravoida. Viime syksynähän talvi yllätti ja piha jäi haravoimatta kokonaan.
Suunnitelttin siinä haravoidessa monenlaisia pihatöitä, tämä suunnitteluvaihehan  on melkein parasta. Viime syksynä tehdylle patiolle mies aikoo rakentaa kaasugrillille oman katoksen. Patiota laajennetaan myös hieman kun huomattiin, että se voisi ulottua seinään asti kun poisteaan seinän vierustalla olevat pensaat, jotka muutoinkin olisivat joutaneet pois!

Talon etupihan seinustalla oleva kukkapenkki pääsee myös uudistettavaksi. Sitä reinustamaan laitetaan muurikiveä ja samalla etupihalta tehdään laattakäytävä patiolle. Ja alapihan kiviportaat rakennetaan uudestaan. Ja kiviportaiden ympärille  penkereeseen perustetaan kivikkopuutarha. Ja pihan perimmäinen perukka raivataan kunnolla loppuun. Ja perunamaakin olisi kiva olla. Ja  ja ja ....

Mutta stressiä emme onneksi näistä hommista ota. Jos ei kaikki tule valmiiksi, niin tuleehan seuraava kesä ja sitä seuraava.


Kuvat viime kesältä uudelta patiolta ja alapihan terassilta. Meidän pihan tyylimme ei ole kovin tyylipuhdas. Monelaisia oleskelupaikkoja löytyy ja niitä ollaan rakenneltu enemmänkin hetken innostuksen kuin pitkäjänteisen suunnittelun tuloksena. Kyllä minä kovasti kävelylenkeillämme ihastelen upeita ja taidokkaita pihoja, mutta ihastelut eivät riitä saamaan niitä omalla pihalle. Sitäpaitsi vaikka puuhastelusta tykkäänkin, ei pihasta saa muodostua työleiriä. Kesällä on  niin paljon muutakin tekemistä kuten vaikka istuskella rottinkikeinussa ja katsella ja kuunnella kesäiltaa!

Ps. Tuon ovimaton mies sai tyttäriltään viime kesänä syntymäpäivälahjaksi! Lieneekö sen tarkoitus kertoa jotain talon asukkaista?

sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Aamukävelyllä sateessa


Aamulla satoi räntää kun heräilin kahdeksan maissa. Koko vapun on satanut ja keli ollut muutoinkin harmaa. Kaipasin kuitenkin kovasti ulos joten pistin sateen- ja tuulenkestävää kampetta päälle ja lähdin kameran ja koiran kanssa rantaan  kevättä haistelemaan ja kuuntelemaan. Joutsenet ja kuovit huusivat ja jää ritisi liitoksissaan, lumen ja jään alta paljastuva maa tuoksui  keväälle ja mullalle!

Palasin parin tunin päästä virkistyneenä takaisin!