On kotisetu mulla täällä, vaikka reissuun lähdenkin!

Siinä on  kuulkaa jotain mielen sopukoita kovasti koskettavaa kun satakolmekymmentäpäinen  sukulaisjoukko kajauttaa vaarojen ja järvien ympäröimänä suvun syntysijoilla "on kotiseutu mulla täällä, Peräpohjolassa,.." Harvoin laulu ja ympäröivä todellisuus niin hyvin yhteen käyvät!

Järjestyksessä toista äidin puoleista sukukokousta vietettiin lauantaina ja tapahtumasta jäi lämmin, mukava tunnelma. Tapaamisia päätettiin jatkaa edelleenkin ja seuraavaan suvun kokoontumiseen saamme jo kirjankin suvun mielenkiintoisista vaiheista. Tai en tiedä ovatko nuo vaiheet sen mielenkiintoisempia kuin kenenkään muunkaan suvun. Mutta itsestäni ne tuntuvat varsin kiinnostavilta! Nytkin oli mielenkiintoista tutkia kokouspaikan seinille ripustettuja kunkin haaran sukupuita ja miettiä mitä tarinoita ne kertovat.

Äidin puoleinen  suku on juurevaa maatiassukua. Juurilla on pysytty, kovin kauas suvun syntysijoilta ei ole lähdetty, Peräpohjolassa ollaan asuttu ja eletty. Taitaa  minunkin rakkauteni tänne jokivarteen olla tämän suvun geeneistä lähtöisin. Ulkomaille ei ole suvun vanhempi polvi juuri siirtynyt, ainoastaan Ruotsiin töiden tai miehen/naisen (= poikkinainti) perässä. Nuorempi polvi alkaa jo siirtyä muillekin maille tai ainakin etelämmäksi Suomea.

Illalla istuttiin kotiin palatessani vielä pitkään terassilla ilta-auringossa miehen kanssa konjakilla ja jatkettiin sukujemme ruotimista positiiviseen sävyyn kylläkin!

Ulkomaanystävän lapset lähtivät eilen jatkamaan Suomen lomaansa toiseen paikkaan. Heidän kanssaan viikko sujui  leppoisasti. Kiireettömiä, mahdollisuuksia täynnä avautuvia aamuja, lomatunnelmaa....
Tämä kesä on tuntunut melkein kuin lapsuuden kesiltä. Kelit ovat olleet upeat ja muutenkin oma tunnelma on käynyt yhteen kelien kanssa. Syksy  ja työt tuntuvat vielä hyvin kaukaisilta asioilta!

Kohta lähdetään miehen kanssa ajelemaan koti etelää ja Saimaan seutuja. Mukaan lähtee yksi koira, toinen jää pojan ja miniän hoiviin tänne kotiin, he kun jäävät kotimiehiksi.
Me mökkeilemme ensimmäisen viikon  ja toisen viikon veneilemme Saimaalla. Näistä kuulette sitten kun palaan tuttuun Jokivarteen elokuun alussa. Siihen asti annan mielen levätä näistä sähköisistä yhteyksistä!

Nauttikaa tekin ystävät kesäpäivistä ja  -öistä... niistä kuumistakin! Vielä on kesää jäljellä, onneksi!

Jokivarren lomatunnelmia

Kesäinen sää vaihtelee kuin naisen mieli. Näin ainakin meillä täällä Lapissa, siis sää vaihtelee! Tänään aamulla herätessäni ei sälekaihtimien välistä pilkahdellut aurinko, vaan harmaat pilvet. Mieskin oli jättänyt keittön pöydälle töihin lähtiessään lapun ettei ollut vienyt koiria tarhaan, koska aamulla oli sadellut sen verran rankasti. Nyt taas, reilun parin tunnin päästä , aurinko jo pilkahtelee. Minulle, vaihtelunhaluiselle ihmiselle, moiset sään vaihtelut sopivat hyvin. Saa levähtääkin helteestä välillä ja yöt pysyvät inhimillisen viileinä.

Aloittelen ensimmäistä varsinaista lomaviikkoa, vaikka viime viikkokin jo lomatunnelmissa meni kun olin rästivapailla. Perjantaina saimme juhlia yllättäen kun esikoiseni kihlasi Aussityttönsä. He olivat telttaretkellä poikani mummolan lähisaaressa ja siellä Lapin yöttömässä yössä sitten poikani kosi. Kauas heidänkin piti mennä jotta toisensa löysivät. He tapasivat nimittäin Kamputsean viidakoissa muutama vuosi siten. Miniä muutti Suomeen reilu vuosi sitten tammikuussa. Molemmat miniäni ovat muuten ulkomaalaissyntyisiä, nuoremman poikani Gimuli on tosin  muuttanut Suomeen jo viisivuotiaana . Yhteistä ulkomaalaistaustansa lisäksi miniöillä on myös opinnot, molemmat tekevät väitöskirjaa, tosin ihan eri aloilta.  Mielenkiintoista on ollut heidän kauttaan tutustua erilaisiin kulttuureihin ja ihmisiin ympäri maailmaa. Aussityttöään ei ole syntyperäinen australialainen vaan hän on syntynyt Etelä-Afrikassa. Siellä asuvat edelleen hänen molemmat isoäitinsä. 

Ensimmäisellä tammikuussa syntyvällä lapsenlapsellani  (nuoremman pojan ja Gimulin)on siis hyvin mielenkiintoinen lähisuku ympäri maailmaa. Lapsella on elossa vielä neljä isoisovanhempakin, Moskovan ja New Yorkin isosoäitien ja isien lisäksi elossa ja voimissaan ovat minunkin vanhempani täällä Lapissa! Näiden isoisovanhempien lisäksi meitä mummoja ja pappoja  löytyy melkoinen määrä jos mukaan lasketaan uusiopapat ja -mummotkin. Ja melkoisen laajalle alueelle ovat hekin levittäytyneet , akselille Lappi- Helsinki- Espanja- Florida- Moskova!

    Kuvat eiliseltä veneilyreissultamme

Kansainvälisyysteema näemmä postauksessani jatkuu. Naapurihuoneessa nimittäin nukkuvat edelleen Ulkomaanystäväni lapset, 12v ja 14 v, jotka ovat ensimmäistä kertaa yksin reissussa. He viipyvät ensin meillä viikon ja jatkavat sitten Suomen sukulaisiin. Vanhempi lapsista, tyttö, on  myös kummilapseni. Kohta lähden torille ostamaan mansikoita kakkua varten, sillä tänään juhlitaan hänen 14v syntymäpäiväänsä. Heidän lomatoiveenaan on uinti ja ulkona oleminen; ovat sellaisia mukavia luononlapsia, jotka nauttivat siitä kun voi itse mennä ja kulkea ulkona. Sitä ei voi vapaasti heidän kotonaan Saksassa tehdä. Ruokatoivomuksinaan heillä on myös suomalainen tuttu ruoka; makaroonilaatikko, lihapullat, karjalanpiirakat jne...

Nuorempi poikakin  Gimulinsa kanssa kotiutuvat meille Haltin valloitusretkeltään kohta puoliin. Eilen tuli heiltä tekstiviesti Haltin huipulta, oli kuulemma melkoiset maisemat! Tuore kihlapari palasi puolestaan takaisin helteiseen pääkaupunkiin eilen.  Eli elämänmakuista menoa edelleenkin täällä Jokivarressa piisaa. Ensi lauantain sukukokouksen (150 h) jälkeen suuntaamme miehen kanssa sitten ihan kahdestaan Saimaan seuduille mökkeilemään ja veneilemään pariksi viikoksi. Se onkin sitten toisenlainen tarina se!

Mielen vapautta

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille,

jolla on aikaa ja tilaa unelmille

Ja mielen vapaus ja mielen vapaus.

 

On vapautta kuunnella metsän huminoita,

Kun aamuinen aurinko kuultaa kallioita,

Ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä.

On vapautta valvoa kesäisiä öitä

Ja katsella hiljaisen haavan värinöitä,

Ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä.

On vapautta istua iltaa yksinänsä

Ja tuntea, tutkia omaa sisintänsä,

Ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä.

On vapautta vaistota viesti suuremmasta

Ja olla kuin kaikua aina jatkuvasta,

Ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä.

Ps. Tänään alkoi kesäloma.