perjantai 29. lokakuuta 2010

Kynttilöitä, punkkua ja hyvää ruokaa roppakaupalla




                                                   Kuvat viime sunnuntain joutsenkävelyn satoa.

Lokakuun loppu jo edessä , kuukausi on mennyt ihan hujauksessa.  Tänään vietimme töissä Tyhy-päivää, jatkotkin olisi illalla tiedossa vaan taidan jättää ne väliin.  Harvinaisen mukava tyhypäivä olikin vaikkei mitään erikoisempaa tehtykään. Käytiin läpi kerrankin ajan kanssa yhteisiä asioita koko henkilöstön voimalla, sen jälkeen laitettiin porukalla ruokaa. Jakauduttiin neljään porukkaan; yhdet loihtivat upeat kattaukset eri vuodenaikojen mukaan, toiset tekivät keiton, kolmannet paistoivat sämpylät ja koristelivat kakun ja neljännet valmistivat upeat salaatit! Sitten vaan syötiin nautinnolla ja etenkin rauhassa ja pitkään! Se on ekstraa kun tavallisesti ruokailuun ei ole kunnolla aikaa koskaan.

Eilen illalla puolestaan oli koko oma työtiimini meillä, 12 henkeä.   Mukava ilta oli sekin  vaikka keskellä viikkoa illanistujaisten loihtiminen oli suoritus sinänsä. Siivota ehdin onneksi edellisenä viikonloppuna. Edellisenä iltana leivoin  ja varsinaiseen pippalopäivään jäi  työpäivän jälkeen salaattien ja jälkiruoan teko. Menuun keräsin täältä blogistaniasta ja taisin tarjottavat löytää enimmäkseen Katriinan Omenapuun alla -blogista. Tykkään Katariinan mehevästä tavasta kertoa ruoanlaitostaan, melkein tarjottavat maistuvat jo lukiessa suussa! Eli Kiitos Katriinalle avusta! Yksi työkavereistani on keliaakikko ja ratkaisin tarjoiluongelman käyttämällä gluteiinittomia jauhoja ja tuotteita kaikessa ruoanvalmistuksessa. Että mitäkö sitten tarjosin; punaviinin ja kynttilän kera parmankinkkusalaattia, vihreää papusalaattia, sieni-sipulipaistosta itseleivottujen pikkusämpylöiden kanssa, omenalohkoja kuorrutettuna kurpitsansiemen/auringonkukka/saksanpähkinäseoksella (namnam) vaniljakastikkeen kera tietysti ja kahvin kanssa vielä vadelma-mascarpone piirakkaa!  Kulhot ja kannut tyhjenivät ja vieraat viihtyivät!

Ensi viikollakin juhlaputki jatkuu. Naisporukalla sovittiin viime kuussa kun oltiin katsomassa Prinsessaa, että kerran kuukaudessa tavataan kulttuurin ja lasillisen merkeissä. Ensi viikolla Rovaniemellä vietetään Arktista vimmaa - filmifestareita ja sinne mekin sitten suunnistamme. Vielä emme ole päättäneet minkä/mitkä leffat katsomme! Viime kerralla nostimme kuohuviinimaljat kun yksi porukastamme astui ulos uraputkesta ja perusti oman yrityksen elämänmuutoksen yhteydessä. On mahtavaa kun ystäväpiirissä sattuu ja tapahtuu koko ajan. On onni että ystävissäni on elämänmakuisia, herkkiä ja  rohkeita naisia!

Ensi viikonloppuna isäni täyttää 85 vuotta ja kokoonnumme vanhempieni luokse perhepäivälliselle.  Ehkäpä saan tänne molemmat poikani ja miniänikin! Ja onneksi äitini on vihdoinkin viisastunut ja suostuu käyttämään pitopalvelua perhekekkereissäkin. Perheeenjäsenistäkin kertyy nimittäin jo ihan kunniotettava lukumäärä!

Ja aktiivinen sosiaalinen kausi jatkuu edelleen sitä seuraavallakin viikolla. Viikon päästä maanantaina pakkaan taas punaisen kapsäkkini ja lennähdän ensin Helsinkiin ja sieltä Frankfurtin kautta Ulkomaanystävän luokse muutamaksi päiväksi!

Jotain ikävääkin kyllä joukkoon mahtuu, eli seuraa valitusosio:
Olen potenut olkapään ja koko olkavarren kipua jo pitempään. Itse asiassa jo syksystä 2007. Sitä on hoidettu vaikka millä tavoin  vaan mikään ei ole auttanut. Olkapää on nykyisin jo niin kipeä, etten enää pysty nukkumaan lempikyljelläni öisin vaan herään monta kertaa yössä kun vahingossa käännyn sille kyljelle. Kävin joku aika sitten magneettikuvauksissa ja torstaina sitten kävin ortopedin luona kuulemassa tulokset. Käsivarren jänne on paksuuntunut ja estää käden liikkumisen, lisäksi sinne on kertynyt kalkkia enemmänkin. Kortisoonipistokset eivät auta (kokeiltu on) eikä fysioterapiakaan (kokeiltu aloittaa hoito kaksikin kertaa) Eli summa summarun, edessä on leikkaus! En tosin tiedä koska . Asiaa voi  nopeuttaa se että todennäköisesti pääsen yksityistä kautta leikkaukseen kun vakuutus maksaa operaation. Tai ainakin toivon niin. Tämä koko prosessi monenlaisineen tapahtumineen on kirvoittanut minusta kaikenlaisia tunteita liittyen terveydenhuoltojärjestelmäämme. Mutta se olisi oma postauksensa. Enkä jaksa näistä asioista kyllä täällä tämän enempää vaahdota. Onnekas kai kuitenkin olen kun kyseessä on vasen olkapää. Jos kyseessä olisi oikea, olisin varmaan ollut sairaslomalla jo useaan otteeseen!

Vaan nyt hipsin alakertaan ukkokullan ja takkatulen ääreen. Pari dvd:tä odottaa, koiratkin jo ehdittiin lenkittää!



Kynttilöitä ja punkkua teidänkin viikonloppuunne ystävät!




7 kommenttia:

  1. Kauniita joutsen kuvia,ihania:).
    Voi,että minä tiiän mitä on kipu,minulla on samantapainen olkapäässä,ensin oli oikea olkapää siellä todettiin ahtauma,eikun leikkaus..Nyt on toinen olkapää,ahtauma siinäkii kuvat kertoo enemmän,kuin tuhat sanaa,siiis kipu on sietämätön,siksi osaan kertoa mitä se on:(..Mukavaa viikonloppua sinulle♥

    VastaaPoista
  2. Aivan sanattomana täällä katselen kuviasi :) Huikeita, kauniita, oi oi ;);)

    Ihanaa lokakuun loppua ja rauhallista talviaikaa sinulle :)

    VastaaPoista
  3. Lokakuun tunnelma kuvia ja paloja hienosti!

    Tyhy-päivä onnistuessaan voi olla tosi virkistävä. Paljon hyvästä porukasta riippuu.
    Mukavia menoja sinulla loppuvuosi.

    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  4. Onpa paljon joutsenia! Meidän kulmilla näköjään lentävät vielä väärään suuntaan ja vain 2-3 kappaleen ryhmissä

    VastaaPoista
  5. Tansku; vai olet kokenut samaa. Mietin parhaillaan että auttaakohan leikkaus varmasti kun tuntuu että asiasta on monelaisia kokemuksia ja mielipiteitä. Viime yönäkin oli otettava buranaa taas.Ääh. Oneksi on luitenkin enemän mukavia asioita elämässä, unohtuu välillä tuo olkavarren jomotus :-)

    Kiitos Hanna!

    Rita; hyvä työporukka on mahtava asia töissä!

    Maalaispuutarhan Marketta; eilen illallakin vielä joutsenten huuto kuului. Niitä on vielä hyvä joukko tuossa joella. Joka syksyinen ja keväinen hieno juttu on niiden parveilu...

    VastaaPoista
  6. Nostan punaviinilasin mukavalle lokakuullesi ja sen viimeiselle viikonlopulle! Onneksi punkku maistuu nuhanenäisellekin...

    VastaaPoista
  7. Iinuska, eikös punkku käy melkein lääkkeestä vaivaan kuin vaivaan:-)

    VastaaPoista