Kuvat perjantaiselta saarikävelyltä vanhimman pojan ja hänen tulevan vaimonsa kanssa
Huomaan että saan usein tosi passiivivastareaktion hulinan jälkeen. Onneksi huomenna on Helsingissä varattuna hotellihuone, sulkeudun sinne työpäivän jälkeen naistenlehden ja suklaalevyn kera enkä liikahda mihinkään vaikka kuinka Helsingin keskustassa olisinkin.
Onneksi takana on ollut erittäin mieleenpainuvia ja lämpimiä hulinakokemuksia perheen ja läheisten kanssa. Eilen patikoitiin poikien ja miniöiden kanssa Pyhätunturilla. Yritin esittää kävelyretkeä lähimaisemissa mutta poikien oli päästävä tunturiin. Ja se olikin ihan nappi valinta. Tunturissa oli hieno kaamosvalo ja kuuluisa kaamoksen sininen hetkikin saatiin kokea tunturin rinteellä. Miniäkin tarpoi suuren vatsansa kanssa sitkeästi mukana vaikka on jo reilusti seitsemännellä kuulla!
Tänään sitten juhlittiin isän 85-vuotisjuhlia perhepäivällisellä . Vanhempani olivat onnellisia etenkin kun juhla sai kokoon kaikki lastenlapsetkin yhtä lukuunottamatta. Se kertoo kyllä papan tärkeydestä heille, sillä ikähaitarissa 15-30 vuotiaita eri puolilla Suomea asuvia nuoria ei ole helppo saada kasaan. Vaan pappapa onnistui siinä!
Mutta nyt lähden pakkaamaan ja sitten reissuun. Viikon päästä palailen taas toivottavasti monta uutta kokemusta rikkaampana takaisin. Silloin taitaa olla jo kohta jouluvalojen sytyttelyaika!
Mahtava päivä sinulla, kaikki lähiomaiset yhdessä.
VastaaPoistaHyvää Helsingin- Saksanmatkaa!
Kiitos Rita!
VastaaPoistaSinulla on tosi vaihtelevaista ja tapahtumarikasta elämää sekä kotona että töissä. Vastapainoksi on välillä rauhallisia koti-iltoja ja luonnossa liikkumista. Ei ihme että vaikutat tyytyväiseltä elämääsi!
VastaaPoista