tiistai 7. joulukuuta 2010

Kaamoksen värejä ja hämärän hyssyttelyä


Pitkänä itsenäisyyspäivän viikonloppuna tytärpuoli nosteli muutaman tontun sinne tänne vähän niinkuin muistuttelemaan mitä tuleman pitää kohtapuoliin!

Tosin minä en juuri muistutuksia nyt tarvitse kun olen päättänyt ottaa joulunajan rennosti vaikka porukkaa on tulossa pitemmäksikin aikaa. Ja kas kummaa, kun on näin päättänyt ehtiikin tehdä vaikka mitä. Taika on varmaankin juuri siinä että antaa itselleen vapauden tehdä sitä mitä milloinkin haluaa ! Niinpä mekin saatiin tytärpuolen kanssa leivotuksi joulupullaa , mehevä joulukakku ja vielä piirakkakin! Ja ihan vailla suorituspaineita tai pakkoja!  Olen myös saanut virkkauskipinän ja virkannut sohvannurkassa isoäidin neliöitä. Aika näyttää mitä niistä saan kokoon. Ainakin enemmän kuin tyynynpäällisen!



Tänään olen ollut fysioterapeutilla. Ennen tulevaa leikkausta olkapään seutua on kuntoutettava jotta leikkauksen jälkeen paraneminen sujuisi hyvin. Sain kotiinkin ohjeita vaikka fysioterapeutilla käyntejä on ensi viikollakin kolme. Selässä on nyt teipit, jotka vetävät olkavartta oikeaan asentoon. Lisäksi saan siihen vielä akupunktiota ja sähköhoitoa. Enköhän näillä hoidoilla pärjää!

Ulkona sataa lunta, niinkuin ilmeisesti koko maassa. Tultiin juuri miehen kanssa pitkältä koiralenkiltä ja  nautittiin  taas kerran omakotialueemme kauniista jouluvalaistuksesta. Pihoissa on valaistun kuusen lisäksi monelaisia muitakin valoja ja lisäksi lähes joka kuistilla tai terassilla palavat oikeatkin kynttilät lyhdyissä. Niinkuin muuten palaa meidänkin etukuistilla. Sen joulukuusen, pajukartion, kolmen lyhdyn, yhden pöytälyhdyn ja kahden havupallon lisäksi! Muuten ei enää valoa juuri näykään.



Viime viikolla, kun oli pakkasta enemmän, sai vielä nauttia upeista kaamosajan väreistä! Yhdellä työmatkalla oli pakko pysähtyä kuvailemaan auringonkajoa! Melkoista kaamosräiskyntää!

4 kommenttia:

  1. On hienoja maisemia talvivalossa!
    Ennen ei ollut Suomessa jouluvaloja: kun kävimme 60-luvulla ruotsinsukulaisten luona, ihailimme lampuilla valaistuja pikkukuusia joka pihalla. Kesti monta kymmentä vuotta ennen kuin ne alkoivat yleistyä täällä. Pihavalot ja lyhdyt näyttävät niin ystävällisiltä ja lämpimiltä:)

    Nuo neliöt koukuttavat ihan kunnolla!

    VastaaPoista
  2. Hienosti oivalsit kiireettömyyden niksin, mikä vielä toimi noin hyvin. Olkapäänkin kanssa hyvät suunnitelmat. Toivottavasti hyvä ote ja rauhaisa joulun aika toteutuu.

    VastaaPoista
  3. Amalia; kaamoksen värit ovat UPEITA!

    Katriina; päivittäistä työmatkaani, ei hassumpaa! Totta puhut, nuo neliöt kyllä koukuttavat ja ovat oikein sopivaa puuhaa tähän aikaan. Sinun blogi taisi olla yksi innostaja tähän hommaan muistaakseni jo viime talvena...nyt vasta sain itse aloitettua!

    Ruska; uskon kyllä että rauhallinen jouluni toteutuu. On minulla ennenkin toteutuneet sellaiset asiat joita olen ajatellut ja toivonut tapahtuvaksi. Itsestä ja omasta asenteesta on paljon kiinni.

    VastaaPoista