tiistai 1. helmikuuta 2011

Tätä hetkeä ja huomistakin





Helmikuun ensimmäinen päivä ja minulla alkanut jo kolmas sairaslomaviikko. Edelleenkin nämä joutilaat päivät ovat mahtavia! Vaikka jossain takaraivossa on koko ajan se tuttu kiire ja säpinä hyvin muistissa. Oma ajankäyttö on joutilaalla aivan erilaista kuin työssäkäyvällä. Tänään oli ohjemassa oma fysioterapia ja isän vieminen hänen viikottaiseen veretaaniuintiinsa (olen luvannut tämän viikottaisen kuskauksen hoitaa sairaslomani ajan). Vielä kun näiden keikkojen jälkeen kahvisteltiin vanhempieni kanssa niin kotiin tullessa tuntuikin olo samalta kuin työpäivän jälkeen. Huomenna on aamulla hammaslääkäri . Siis YHDEKSÄLTÄ aamulla, miten sitä tuohon aikaan minnekään ehtii?? Rytmihän on keikahtanut kotona ollessa päälaelleen, illalla tulee kukuttua hereillä vaikka kuinka myöhään ja aamulla nukun tyytyväisten koirien kanssa ainakin kymmeneen. Mies kun töihin lähtiessään on käyttänyt koirat ulkona ja antanut niille aamuruuan.





Kaikki kuvat ovat viime sunnuntaiselta koiralenkiltä tästä kotikulmilta. Maisemista ei uskosi että asumme melkein kaupungissa. Tämä taajaamamme on rakentunut vanhan perinteisen kylän maisemiin, jotain vanhaa on vielä vähän jäljellä.

Pian tämä joutilaisuus kuitenkin väistyy , edessä on kohta puoliin kyläilyreissu Ruotsiin siskon luokse, sitten Helsingissä venemessut ja nimenantojuhlat pienokaiselle, molemmat saman viikonloppuna. Maaliskuussa kokoonnumme tutulla ladyporukalla tällä kertaa Ouluun, loppukuusta matkaan jälleen Helsinkiin työreissulle ja pojanpojan ihastelureissulle. Onneksi näyttää siltä, että näen hänet kuukausittain tässä kevään aikana vaikka välimatkaa on näinkin paljon!

Ja vielä pisteenä reissuihin on tiedossa toukokuulla miehen kanssa kaksistaan reilun viikon reissu Kreikkaan Peloponneksen niemimaalle tällä kertaa. Sain Air Balticilta edullisen lennon Rovaniemeltä Riikan kautta Ateenaan. Sieltä otamme bussin tai vuokraamme auton ja suuntaamme pieneen Tolon kalastajakylään lähelle Nafplionin hienoa vanhaa kaupunkia. Varasin jo pienen hotellinkin kylästä netin kautta tosi edullisesti. Netin kautta matkojen suunnittelu ja varaaminen on hauskaa mutta aikaavievää. Meidän kahdeksan päivä reisumme hinnaksi tuli muuten yhteensä 800 euroa, joten kyllä siinä saa vähän itselleen palkkaakin kun jaksaa koluta vaihtoehtoja! En ole Kreikassa aikoihin käynytkään. Enkä Kreikan mantereella koskaan. Saarihyppelyä Kreikan saarilla rinkka selässä olen kyllä montaa kertaa harrastanut. Viimeinen reissu Kreikkaan taisi olla edellisen blogin alkumetreillä kun osallistuin yksin viikon patikointireisuulle Kreetalle. Siitä on aikaa kohta neljä vuotta.Tuosta reissusta voit lukea täältä, täältä ja täältä.

9 kommenttia:

  1. Uskomattoman hienoja talvikuvia! Kyllä täällä Suomessa on ihmeellistä, kun kaupunkilainenkin saa katsella tuollaisia maisemia. Teilläpäin on muutenkin komeaa.

    Päiväsi kuulostavat tutuilta, samanlaista minullakin on vapaaviikolla. Ja se on ihanaa!

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia! Ja hienoa että sinulla on aikaa nyt tällaisia näkymiä ihailla. Tulen niin hyvälle tuulelle kun olen nyt ryhtynyt käymään täällä päivän päätteeksi (ennen kuin seuraavan päivän ahdettu aikataulu väijyy yöuniinkin).

    Minäkin varasin pitkällisen pähkäilyn jälkeen myös omatoimimatkan. Katselin ensin kaikenlaisia valmismatkoja mutta koko perheelle tuntuvat kalliilta. Sitten vaan otin halvat lennot ja homeawayn kautta vuokrasin talon... Budjettimatkailua :)


    Toivottavasti teille tulee mukava reissu! Kreikassa en ole ikinä käynyt mutta ehkä vielä joskus.

    Terv. Ingrid

    VastaaPoista
  3. Huomasin siellä asuessani että lunto oli lähellä vaikka kaupugissa asui.
    Minua se viehätti maalla ikäni asuessani. Asumme korkalovaarassa ja hiihto latuverkosto lähellä, vain pieni välikatu ylös jo olit ladulla.
    Vihreä kaupunki kaikkineen.

    VastaaPoista
  4. Ai, että saat viettää lokoisia päiviä, hienoa! Aivan upeita maisemia, kelpaa tuolla kulkea.
    Ja kaikkea kivaa taas edessäkin.

    Ihanaa kuinka matkustaminen on helpottunut ja nopeutunut - pitkät välimatkat eivät enää vaikeuta tapaamisia.
    Tuo omatoiminen matkanjärjestely on kyllä palkitsevaa - satasia säästyy. Ja antaa kivan vapauden tunteen, kun ei ole minkään matkanjärjestäjän talutettavana.

    VastaaPoista
  5. Kauniita talvikuvia. Täällä pilkottaa jo nurmikko paikkapaikoin pihalla

    VastaaPoista
  6. NAUTI! Sairausloma menee sitä nopeammin mitä vähemmän sitä on jäljellä - ihan niinkuin kaikki muutkin lomat. Kiva, että olet löytänyt langat, puikot ja koukut. Kauniita kuvia, joissa silmä lepää.

    VastaaPoista
  7. Katriina; nuo sinun vapaaviikkosi ovat hieno juttu vaikka pitkä ja vaikeakin oli löytää oikea tasapaino työhösi ja vapaa-aikaasi! Ilmeisesti olet sen nyt löytänyt, näin päättelen blogikirjoituksistasi!

    Ingrid; minäkin olen usein vuokrannut asunnon tuon Homeawayn tai muiden vastaavien palvelujen kautta! Ei ole ollut kuin hienoja kokemuksia!

    Katinka; täällä latuverkosto isteilee tosiaan pitkin ja poikin asunojen läheltä. Vasta koiralenkillä huomasimme ladun, jota aiemmin ei oltu havaittu lainkaan!

    Rita; omatoimimatkailulla voi säästää jopa toisen matkan kokonaan. Tietysti siihen sisältyy riskejäkin etenkin näinä mullistusten aikoina.Silloin voi olla vaikeampaa järjestellä asioita kuin ei ole toimistojen tukkea ja palveluita! Mutta eiköhän Euroopassa aina pärjää!

    Arleena, ei voi olla totta! Meillä vasta lumentulo alkaa. Olenkin aina kateellinen loppukeväästä teille etelän immeisille kun saatte jo möyriä mullassa siinä kun meilää aina vaan sataa lunta ja räntää. Huhtikuuhan täällä on juuri tuollaista räntäaikaa .

    TuuliS; sairasloma menee tosi nopeasti, puolet on jo takana! vai pitäisikö harjoittaa psoitiivista ajattelua ja todeta että onneksi puolet on vielä edessä!

    VastaaPoista
  8. Hymyilin yhdessä kohtaa kirjoitustasi. Tällä sairaslomalla olet saanut pikkuriikkisen samaa tunnetta, mitä tulet sitten joskus kohtaamaan eläkkeellä:
    "kotiin tullessa tuntuikin olo samalta kuin työpäivän jälkeen" kertoo siitä, miten eläkkeellä ollessa yksikin merkintä almanakassa täyttää päivän. Sitä miettii jo edellisenä päivänä, sitten kun se tapahtuu ja vielä vähän jälkeenkin. Työelämässa yksittäiset tapahtumat menevät ohi melkein huomaamatta :)

    VastaaPoista
  9. Mm; olenkin ajatellut että eläkkeellä varmaankin on juuri tälläista!Mietin myös että miten sitä töissä ollessa ehtii muita kuin työasioita lainkaan tekemään tai edes ajattelemaan.

    VastaaPoista