maanantai 19. joulukuuta 2011

Joulunalusviikon mietteitä


Tämä joulunalusaika on mennyt jotensakin vaivattomasti. Vaikka väkeä on tulossa joulunviettoon enemmän kuin aikoihin. Keskiviikkona saapuvat molemmat poikani perheineen ja siitä se hyörinä sitten alkaa. Ollaan miehen kanssa nautittu näistä joulunalusajan rauhallista illoista ja viikonlopuista (hyvin tietoisina siitä, että ne kohta ovat kortilla jonkun aikaa ).Jouluvalmisteluja tehty koko ajan pikkuhiljaa.

Valmistin laatikot viikonloppuna ja pakastin ne. Leivoin myös joulupullat ja aiemmin olin leiponut muut joululeivonnaiset ja piparit. Huomaan olevani melko perinteinen joulunlaittaja. Ainakin aattoaterialla meillä syödään ihan vanhanaikaisesti. Tosin toinen miniä valmistaa salaatit venäläiseen tapaan ja toinen miniä varmaankin kasvissyöjänä huolehtii kinkulle  korvikkeen. Laaatikkojen, erilaisten kalojen ja salaattien lisäksi tietenkin pöydästä löytyy kinkkua ja poroa, ehkä myös lohta tai muuta kalaa lämpimänä ruokanakin. Tuttu konsepti varmaan monelle muullekin, vaikka erilaisia variaatioita on jo tullut  joulupöytiin. Meilläkin sitten muina pyhinä syödään jo muutakin. Tapanina juhlita meillä juhlitaan pojanpojan yksivuotissynttäreitä, ehkä samalla myös miehen tyttärenpojan kaksivuotissyntymäpäiviä! Viime tapanina  Kuusenkerkkä syntyi nimittäin kesken sukupäivällistämme. Poikani soitteli  meille väliaikatietoja Kätilöopistolta  ja niinpä päivällisen lopuksi saimme kohottaa maljan uudelle suvunjäsenelle!


Täällä on satanut lunta ihan mahdottomasti ja koko ajan satelee lisää. Pakkasta ei juuri ole, sen verran kuitenkin että taivaalta satelee lunta eikä vettä niinkuin etelässä. Samanlaisia kelejä on lupailtu loppuviikoksikin. Maisemat ovat kuin postikortista. Tunnelmaan säällä on vaikutusta. Nytkin palattiin juuri hetki sitten koiralenkiltä, eikä voinut muuta kuin ihastella joka mutkan takaa avautuvia näkyjä; lumen kuorruttamat puut ja kauniit jouluvalot , aivan mahtava sekoitus!

Minä odotan joululta sopivasti hyörinää mutta myös rauhaisia hetkiä silloin tällöin. Taidan ottaa käyttööni jo edesmenneen exanoppini keinot. Suuren perheen emäntänä hän vetäytyi aina silloin tällöin kamariinsa suljetun oven taakse ja hänen rauhaansa kunnioitettiin.Siellä vietettiin myös  aina suuria sukujouluja!
Ja onneksi uutena vuotena olemme miehen kanssa sitten ihan kahden kun pojat lähtevät isänsä luokse ja myös miehen lapset ovat muissa riennoissa.

2 kommenttia:

  1. Onni on
    - olla yhdessä ja yksin sopivassa suhteessa.
    - olla rakastettu ja rakastaa joulunakin.

    VastaaPoista
  2. Viisas anoppi! Tuota täytyy yrittää täälläkin. Valmistelen joulua yhdelletoista, ja olen huono delegoimaan.

    VastaaPoista