Että oli upean näköistä ulkona hetki sitten. Kuutamoinen taivas, puut lumen peitossa, runsaasti lunta joka puolella, kaikenvärisiä jouluvaloja ikkunoissa, pihoilla, parvekkeilla. Niin on meidänkin pihalla ja ikkunoissa.Mies viritteli uusia valoja pihakuuseen, koiran häkin reunoille ja ruostuneeseen rautalankapalloon takapihan puolelle Sisällekin jouluvaloja lisäiltiin sinne tänne.
Leppoisan rauhallisen adventtiaamun vieton jälkeen noita jouluvaloja kellarista etsiessäni vähän kuin vahingossa tulin siivonneeksi koko kellarin ja sen viereinen puolikylmän varaston. Molemmat pursusivat ja tursusivat kaikenlaista turhaa tavaraa. Pois lähti muutama jätesäkillinen ja tilaa tuli kummasti. Samaan syssyyn tuli siivottua alakerran takkahuone ja vierashuonekin. Sinne petasin jo sängytkin jouluvieraita odottamaan. Eli puoli taloa on nyt joulusiivottu, mikä minuksi on aika ihme, kun jouluun on vielä pari viikkoa aikaa. Minä kun olen yleensä niitä viime tipan ihmisiä.
Eilen kävimme miehen ja äitini kanssa perinteisissä joulumyyjäisissä Luonto-opistolla. Mukaan tarttui ulko-oveen katajainen yksinkertainen joulukranssi. Siihen keskelle kranssia ripustin rimppakinttuisen tonttutytön väriksi ja iloksi. Samalla reissulla käytiin katsomassa isääni sairaalassa . Hänelle laitettiin tekonivel polveen viime keskiviikkona. Toipuminen käy hitaasti, mikä ei tietenkään ole kumma kun ikää on 86 v. Isällä on kuitenkin hyvä mieli leikkauksesta, hän odottelee jo että ensi kesänä kävely sujuu pitkästä aikaa kun polvi ei enää vaivaa. Joulun aika hänellä taitaa mennä kuitenkin polvea kuntouttaessa.
Viiikonloppu on siis ollut mukavan täyteläinen ja kaikesta touhuilusta huolimatta rentouttava. Niin ja hei, meinasin ihan unohtaa! Viikonloppuunhan mahtui vielä työpaikan pikkujoulukin. Perjantai-iltapäivän pidin vapaata ja kerrankin valmistauduin pitkän kaavan mukaan kemuihin. Kävin kampaajalla ja kosmetologilla ja ehdin kotona rauhassa pukeutuakin. Tänä vuonna pikkujouluun kuului ensin ruokailu hyvässä ravintolassa ja sitten teatteri-iloittelu päälle. Nuoremmmat työkaverit suuntasivat vielä jatkoille mutta me vanhemmat kolleegat suuntasimme koteihimme, missä sitten aamulla oli hyvä itseään kiitellä viisaasta valinnasta kun ei ollut pää kipeä. Meillä on työpaikalla tapana järjestää joka toinen vuosi pikkujoulut jossakin privat-paikassa omalla porukalla ominen ohjelmineen ja joka toinen vuosi ollaa sitten kaupungin humuissa. Nyt siis oli tuo humun vuoro!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti