tiistai 17. huhtikuuta 2012

Olen enemmän hiljaa kuin äänessä

En voinut olla ostamatta näitä kauniita huovutettuja helmiä,
 kun kohdalle reissulla osuivat! Korut ovat heikkouteni.

Ulkona sataa märkää lunta. Luminen näkymä ikkunasta tuntuu tutulta vaikka en olekaan kotona Lapissa. Sunnuntaina matkasin tänne Keski-Suomeen koko pitkän päivän. Junassa, toisessa junassa, bussissa ja lopun matkaa taksilla.

Olen toista päivää kuntoutuskurssilla. On tehty testejä ja täytelty kaavakkeita. Kuntoutus näyttää olevan tänä päivänä melko lomakevoittoista. Kaipa Kelan täytyy saada meistä arvionsa ja näyttönsä siitä että kuntouksella saadaan tuloksia. Tuttua hommaa kaikkinensa. Kuntotestin tulokset olivat positiiviset, kiitos syksyllä aloitetun kunnnonkohennusprojektin.

Kuljen porukan mukana, mutta ajatuksissa vaeltelen ihan omissa maailmoissani. Nautin oman huoneeni rauhasta, tämän mäntymetsäisen maiseman rauhasta, siitä että muu maailma on jossakin kaukana tämän viikon. Kuntotuskuviot kulkevat omaa rataansa, tällä kertaa en ole hyvä ryhmäläinen. Olen enemmän hiljaa kuin äänessä.Ja nautin siitä.

Ajatukset kulkevat välillä työkuvioissani. Olen jo joitain muutoksia aloittanut, jatkan niitä.Työn rajaukset, keskittymiset siihen mikä on oleellista, helpompaa kirjoittaa tähän kuin käytännössä toteuttaa. Kaikkea ei pidä eikä tarvitse kuitenkaan tehdä. Yksi suurempikin haaste olisi ratkottavana vielä kevään aikana.

Mietin myös vanhempieni kuviota. Juuri ennen lähtöäni tänne meillä oli tiukka keskustelu vanhempieni kanssa heidän tilanteestaan. Välillä tuntuu, että noissa keskusteluissa kierretään kehää eikä ratkaisua tunnu löytyvän. Apua tarvittaisiin, eikä sitä kuitenkaan haluta ottaa vastaan. Samalla pitäisi säilyttää itsenäisyys ja tunnustaa riippuvaisuus.

Nukun pitkiä unia. Käyn kävelyllä. Ruoka on hyvää. Aamu-uinti tuntui hienolta  tällaiselle ei aamu-ihmiselle. Kotonakin voisi ottaa koiran kanssa pienen aamulenkin taas käytäntöön.   Nautin itseni seurasta ja omasta ajasta. Ei siis mitään ihmeempää, mutta juuri nyt minulle sopivaa olemista.

6 kommenttia:

  1. Ai kun kuulostaa hyvältä! Olet kyllä lomasi ja rauhallisen yksinolon ansainnut:)

    VastaaPoista
  2. Kiva kun annoit kuulua itsestäsi! Hyvää kuntoutusta edeleenkin!
    rt. santtuanneli

    VastaaPoista
  3. http://pilkku.vuodatus.net/21. huhtikuuta 2012 klo 0.01

    Kuulostaa hyvältä, otat oman itsesi haltuusi juuri niin kuin haluat - nauti täysillä!
    Itselle tuli jutuistasi mieleen, että mitäpä jos minäkin.

    VastaaPoista
  4. Katriina; loma oli tällä(kin) kertaa enemmän kuin paikallaan!

    Santtuanneli; Soitellaanpa (=skypetellaanpa) lähiaikoina!

    Pilkku; suosittelen lämpimästi joko ihan kuntoutusta tai muuten oman ajan ottoa ja itsestä huolehtimista! Se on aina hyv sijoitus!

    VastaaPoista
  5. Kiitos tarinastasi, pisti ajattelemaan asioita... Hyvää kevättä sinulle!

    VastaaPoista
  6. Jaana; juuri tänään miehen kanssa töistä tullessa juteltiin autossa että asioita on hyvä katsella eri näkökulmista välillä. Keskustelumme lähti siitä kun kerroin, kuinka mukava työpäiväni tänään oli ja että kuntoutus tuli minulle juuri oikeaan aikaan! Siellä oli aikaa ajatella.

    VastaaPoista