sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Sunnuntai-illassa on eri vire kun on loma



Sunnuntai-illassa on ihan erilainen vire, kun on lomaviikko edessä. Alkavan viikon työt eivät paina sängynpohjalle  viimeistään iltakymmeneltä vaan virtaa riittä vielä leppoisaan oleiluun. Lomaksi ei ole ihmeempiä suunnitelmia. Tosin kiinnitin jääkaapin oveen listan, mitä voisi tehdä. Lista alkoi siivouksella ja ikkunanpesulla ja päättyi hiihtämiseen ja reissuun.

Minuun tuo listahomma tehoaa. Se vaan täytyy tehdä niin, että mielessä on koko ajan vapaus valita listasta tekemistä , mutta vain jos siltä tuntuu. Ei niin että kaikki listasta on  pakko tehdä. Nytkin kävi niin että siivous ikkunanpesuineen tehtiin eilen, tai oikeastaan ikkunanpesun kohdalla aloitetettiin.  Meillä mies pesee ikkunat höyrypesurilla, mutta ikkunoita on niin paljon ettei niitä jaksa yhdellä kerralla pestä. Olohuoneen  suuret ikkunat ovat nyt  kirkkaat, kelpaa loma-aamuina siellä aamukahvia nautiskella.

Hiihtämässä kävin tänään koiran kanssa. Hiihtelin pojan perhettä vastaan,kun lähtivät suksilla Kuusenkerkkää ahkiossa vetäen jäätä pitkin meille. Keitimme päiväkahvit nokipannulla pihatulilla ja Kuusenkerkkä seikkaili pitkin pihan lumikäytäviä vuoroin tepastellen ja vuoroin kontaten yhdessä koiran kanssa. Keväinen , aurinkoinen sää oli houkutellut jäälle runsaasti väkeä niinkuin aina tähän aikaan.

Olemme kahden vaiheilla miehen kanssa lähdemmeköakuviikosta ajelemaan pohjoisen hangille  muutamaksi päiväksi vai viihdymmekö kotosalla ensi viikon. Molempi parempi! On hyvä kun ei kerrankaan ole mitään suunnitelmia tai varauksia .

Viikko pääsiäisen jälkeen olen todennäköisesti lähdössä kuntoutukseen viikoksi. Lopullista pätöstä ei ole tullut vielä, mutta suullisesti olen lupausta kuntoutuspaikasta saanut. Hain kuntoutukseen oikein pikavauhdilla kun sain tietää että minulle sopivaan ryhmään olisi paikkoja jäljellä. Ajatus viikon kuntoutuslomasta oman itsensä hyvinvointiin , tuntui enemmän kuin sopivalta tälle keväälle .Edellisestä kuntoutuslomasta onkin jo aikaa toistakymmentä vuotta. Siitä jäi hyvä kokemus. Nyt kuntoutusta olisi tälle vuodelle tämän kevään viikon lisäksi kaksi viikkoa syksyllä ja vielä ensi keväänä viikko.

Meillä kävi jälleen kaikennäköisiä ja -kokoisia virpojia useampi porukka. Maljakko täyttyi pajunkissoista höyhenineen!

2 kommenttia:

  1. Hui, taioit siten lumen tänne meille Espooseen asti? Hiihtämällä olisi aamulla päässyt paremmin töihin kuin umnpihankeen tarpomalla. Mitäs tota ois tullut, 20 senttiä yön aikana, liki kuivaan ja puhtaseen maahan, koneet oli ehtineet jo talven hiekoitushiekatkin lakaisemaan.

    Kuntoutus kuulostaa hyvätlä suunnitelmalta, peukut pystyyn, että sinn epääset!

    HannaHoo

    VastaaPoista
  2. HannaHoo! Takatalvi on perin tuttua meille täällä pohjoisessa. Takatalvesta huhtikuun alussa vielä selviää, mutta touko-kesäkuussa tekee tiukkaa. Tota, muistan että lunta on satanut kesäkuussakin täällä joskus.Itseäkin jännittää virallisen kuntoutuspäätöksen saaminen, vaikka puhelimessa kuntoutuspaikkaa lupailtiinkin.

    VastaaPoista