sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Sunnuntaiaamuna kotona



Kuvat kuntoutusviikkoni iltakävelymaisemista

Sunnuntaiaamu kotona. Koira makaa lattialla jaloissani, mies katselee alakerran takkahuoneessa telkkaria .Minä istun lempituolissani läppärin kanssa. Meidän tyypillinen sunnuntaiaamu, ladataan akkuja työviikkoa varten. Kyllä tästä kohta taas liikkeellekin lähdetään. Jahka Kuusenkerkkä saa päiväunensa nukuttua niin haetaan hän ja vanhempansa kyytiin ja ajellaan maalle  tervehtimään isoisovanhempia eli minun vanhempiani.  Ennen sitä herättelen koiran  ja lähden kumisaapaslenkille kevättä haistelemaan. Muita merkkejä keväästä ei vielä juuri olekaan.Lunta on vielä paljon. Katolle on kerääntynyt viime viikkojen lumisateiden tuotoksena uudet, vaarallisen raskaan näköiset lumet ja jääpuikkojakin räystäiltä roikkuu. Täytyy vaan yrittää uskoa että aina se kevät ja kesä on lopulta tulleet ja enimmäkseen sitten tosi kovalla tohinalla kun lämpömittari kääntyy plussan suuntaan.

Eilen vietimme miehen kanssa oikein perinteistä keski-ikäisten  shoppailupäivää Prisman jäsenetupäivillä. Käytiin vielä syömässäkin tavaratalon kahviossa kun silmiin osui lounasruokatarjous, eikä kumpaistakaan huvittanut ruoanlaitto kotona. Ei meillä kyllä tällä kertaa juuri mitään hankittavaa ollut, ei edes vessapaperia. Sitä nimittäin ihmiset tuntuvat enimmäkseen noilta päiviltä hankkivan.  Joskus on ihan mukava olla siellä missä kaikki muutkin tuntuvat olevan,  on turvallista ja tasaista. Tuttujakin näkyi melkoisesti ja tällä kertaa jaksoin jopa jutellakin. Yleensä en tavarataloista  ainakaan lauantaisin piittaa, vaan käyn mieluimmin sellaisina aikoina kun siellä ei ole ruuhkaa.

Jäsenetupäivien hässäkän jälkeen hain miniän kaveriksi kirpparikierrokselle. Tällä kertaa meidän kemiat ja kirpparin tarjonta kävivät yksiin ja kaikenlaista kertyi kärryyn. Minulle mieluisin löytö oli kahdella eurolla miniän suosituksesta hankittu kirja; Ildefonson Falconesin Fatiman käsi, historiallinen seikkailuromaani, joka kuvaa sotaa ja rakkautta 1500-luvun Andalusiassa. Tosin tämä tiiliskiviromaani taitaa jäädä odottelemaan kesää ja Saimaan vene-ja mökkireissua! Miniä ja poikani olivat kuulemma kumpainenkin kirjan lukeneet ja tykänneet!

Mutta nyt mies sai jo itsensä hilattua sohvaltaan ulos, taidan seurata hänen esimerkkiään! Oikein leppoisaa sunnuntaipäivää teille kaikille lukijoilleni , niin vanhoille kuin uusillekin!

4 kommenttia:

  1. Hauska välillä lukea näitä arjen asioita, kun niidenkin kautta voi kokea blogimaailman yhteisöllisyyttä :) Eilen kävin minäkin Kuopuksen kanssa täkäläisessä Prismassa,jossa todella harvoin vierailen, ihan ilman mitään tavoitteita. Virikeostoksina löytyivät pieni kahvikeitin/termoskannu kesämökille ja pyöräilykypärä Kuopukselle.
    Kuinkahan moni tämän metsän asukas kävikään eilen tällaisilla ostoksille omalla kotipaikkakunnillaan...

    VastaaPoista
  2. Oliko tuo paikka Summassaaressa? Kävin siellä pari vuotta sitten luontokuvauskurssin retkellä ja oli jännittävä kävellä tuollaisella harjanteella.

    VastaaPoista
  3. Ildefonso Falcones on loistava! Sekä Meren Katedraali että Fatiman käsi tuli ahmittua heti, kun ne kaupasta kotiin kannoin, nyt odottelen, josko pian jotain uutta ilmestyisi.

    Nautinnollisisa lukuhetkiä...

    HannaHoo

    VastaaPoista
  4. Mm; luulen että Prismassa kävi melkoisen moni. Vaikkakin tänään S-ketju ei ole saanut hyvää mainetta kun otti Itämeren lohen myyntilistoilleen. Jälleen hyvä esimerkki siitä, kuinka jokin taho toimii sääntöjen mukaan mutta eettisesti toiminta ei saakaan kansalta hyväksyntää. Jännä nähdä miten sosiaalisen median paine vaikuttaa S-ketjun päätökseen?

    Katriina; Summassaarestahan kuva on. Hieno paikka vaikka nyt vielä lumen peittämä. Muuten itse kylpylä ei hääppöinen ole, odottelee kovasti remonttia. Onneksi huoneet olivat sentään mukavat ja sapuska hyvää. Minulle ympäristö merkitsee paljon, koska liikun paljon luonnossa. Oikein odotan syyskuun kuntoutusviikkoa!

    HannaHoo; onpa mukava kuulla jo toinekin mielipide kirjan puolesta. Melkoinen tiiliskivi se kyllä on. Mutta niinkuin sanoin, säästän sen joutilaisiin kesäpäivii mökin riippukeinuun. Se on ainoa oikea paikka jännittäviä tiiliskiviromskuja varten! No, toinen olisi sadepäivä ullakokamarissa!

    VastaaPoista