maanantai 23. heinäkuuta 2012

Puuhastelua kotona ja muuallakin






Viimeyönä kotiuduttiin terassinlaajennustalkoista miehen tyttären mökiltä. Pitkä automatka sujui leppoisammin kun kyydissä olivat myös miehen poika avovaimonsa kanssa. Melkoinen työ oli tuon terassin laajennus, mutta mies ja poikansa olivat hyvä ja taitava remppapari. Muuten homma olisi ollutsimppeli mutta kun terassin kulmiin oli rakenneltava nuo tuossa alimmassa kuvassa näkyvät hirsisalvokset niin ne aiheuttivat päänvaivaa enemmänkin. Vaan hienosti onnistuivat! Vävypojalle jäi vielä naputeltavaksi terassilaudat  ja porrasalaudat paikoilleen  vaan mieluuusti hän sitä puuhaa jäi tekemään. Terassi sai lisätilaa 16 m2.

Ennen lähtöä rakentelimme pihalle aitauksen kasvimaani ympärille, jotta saiimme sen suojattua verkolla. Mansikantaimet ovat hyvin lähteneet kasvamaan, muutkin niin ja näin eli toiset rehotavat jo hyvin ja toisista pekeistä en oikein saa selvää että mitähän sinne ´mullan sekaan tuikkasinkaan! Olen kyllä tykännyt tuosta kasvimaasta oikein paljon,mutta stressiä en siitä ota!Enkä muustakaan pihasta. Onneksi pihalla on hyvä pohjamaa, siinä kaikki kasvavat tosi hyvin. Olen näinä viitenä vuotena mitkä olen täällä asunut, siirrellyt perennoita paikasta toiseen, uusia lajikkeita en ole juuri hankkinut. Ilmeisesti siirtoni ovat onnistuneet sillä alapihalla kasvaa valtavia perennaryhmiä siellä täällä. Aina jakaessani taimia olen viskellyt ylijäämätaimet alapihan perimmäiseen nurkkaan (lue ryteikköön), jossa ne ovat yllätyksekseni lähteneet kasvuun.

Haaveissani siintää että saan sinne pikkuhiljaa luotua sellaisen tiiviin rehevän kukkamaan siellä virtaavan puron reunalle. Ja puron yli haluaisin tietenkin kaarisillan! Siitä sillalta olisi kiva jatkaa matkaa rantapolua pitkin iltauinnille jokeen!

Nyt odottelen Kuusenkerkkää mummilaan ja illemmalla saan kylään siskon ja hänen avomiehensä! Niin ja huomenna sitten töihin. Nyt ei ole lomaa tiedossa ennenkuin elokuun lopussa. Ei tästä kyllä malttaisi vielä töihin lähteä...

4 kommenttia:

  1. Tykkään juurikin tuollaisista rehottavista penkeistä, joissa kasvaa vähän sattuman mukaan kaikki, väri-iloa ja huolettomuutta. Viivasuorat penkit, leikellyt pensaat ja värikoodit kukkapenkeissä on kauhistus! Sattuneesta syystä kasvatan itse ainoastaan kissan iloksi vehnänorasta tai kissanminttua, ehkä joskus vielä...

    HannaHoo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rehevyys ja runsaus ovat minunkin mieleen kukkamaailmassa vaan joskus kyllä ihastelen kauniisti toteutettuja kukkapenkkejä, joissa on selvästikin huomioitu värit!

      Poista
  2. Ompas ihana tuo alapihan kukkatarha!

    VastaaPoista