torstai 6. kesäkuuta 2013

Joki uudesta perspektiivistä



 Veneilyviikoillamme Saimaalla olemme katselleet uteliaina kanoottiretkeilijöitä, joita erityisesti kansallispuistoalueilla on tosi paljon. On ollut mukava seurata melojien rauhallista liikkuumista ja vähän haikeana ollaan katsottu kun kanooteilla on päässyt moneen sellaiseenkiin paikkaan minne veneellä ei ole asiaa, eikä erityisesti moottoriveneellä. Myös kotijoella on näkynyt enemmän ja enemmän melojia. Eikä ihme kun miettii Ounasjoen suistoaluetta ja Kemijokeakin. Puhamattakaan molempiin valtaväyliin laskevista pikkujoista.Olemme selailleet kanootti-ja kajaakkisivuja jo useampana vuonna mutta nyt sitten repäisimme. Mies täyttää pyöreitä vuosia ja niinpä suunnittelin  salaa koko yhteisen lapsikatraamme kanssa , että hankitaan hänelle kajaakki lahjaksi. Ja  kajaakilla kun on tylsää meloa yksin niin tilasin saman tien itsellenikin samanlaisen menopelin. Lapset innostuivat kun kerroin että kajaakit ovat sitten heidän kaikkien käytettävissä ja tarvittaessa lapsen-ja koiranvahti löytyy! Syntymäpäivä on vasta viikon päästä mutta minun oli pakko  kertoa yllätys etukäteen kun mies oli jo tilaamassa itsekin kajaakkeja.



Niinpä eilen mr. Kauko Kiito toi suuren paketin Rovaniemelle ja kajaakit purettiin sitten pihanurmikollemme. Kuivaharjoittelimme ensin pihalla. Äsken teimme parin tunnin neitsytmatkan ilta-auringossa kylpevälle peilityynelle joelle. Minä olen kerran elämässäni melonut inkkarikanootilla varmaan kolmekymmentä vuotta sitten  joten vähän jännitti miten melonta sujuu. Tai oikeastaan eniten jännitti miten pääsen sujuvasti kajaakkiin ja sieltä pois. Hyvin onnistuivat molemmat. Kokemus oli hieno! Joki näyttäytyi aivan erilaisena uudesta perspektiivistä ja voi kuinka kaikki aistit terävöityivät kun ei veneen puksutus häirinnyt. Ja kuinka hienoa oli päästä pieniin salmiin ja poukamiin! Luulen että tästä tulee uusi rakas  yhteinen harrastus meille!Veneviikon jatkaminen Saimaalla melontaviikolla, Lemmenjoella melominen, Ounasjoen sivujoet, Inarinjärvi....

10 kommenttia:

  1. Melonta on hieno ja uusia kuvakulmia avaava harrastus! Onnea sankarille ja molempien uudelle harrastukselle! Terttu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oikein vielä osaa aavistaakaan mitä tämä uusi harrastus tuo mukanaan!Utelias olo on kumminkin!

      Poista
  2. ONNEA uudelle harrastukselle:) 30-vuotta lajia harrastettuani en voi muuta kuin todeta että oikean lajin olette valinneet.
    Olen vuosien varrella melonnut pohjoisessa jokia, idässä järviä ja täällä lännessä merellä ja aina kokemus on ollut yhtä hieno.

    T.yks kuuskymppinen mummi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä olet viisas olet aloittanut hyvän harrastuksen jo 30 vuotta sitten. Minä vasta aloittelen ja olen kohta kuusikymppinen! Vaan ehtiihän sitä vielä:-)

      Poista
  3. ihanat! Onnea tasapuolisesti :) Mekin melotaan Saimaalla, moikkaa jos tulee keltainen sit-on-top vastaan!

    terv.ingrid

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täältähän löytyy muitakin melojia, hieno homma! Ilman muuta moikataan. Tänä kesänä emme vielä Saimaalle ehdi melomaan mutta tulevina ehkäpä jo!

      Poista
  4. Loistava uusi harrastus!
    Voisin kuvitella itsekin pitäväni juuri tuollaisesta "mikromatkanteosta", tutkia kapeikkoja ja muuta sellaista, joihin ei veneellä voisi. Lumikenkäilyn olen kokenut vähän saman tyyppiseksi;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumikenkäilyä olen kokeillut ja sitä voisi kyllä harrastaa enemmänkin talvella.Minun mielenkiinnon kohteet näyttävät suunatutuvan tuonne vesistöön päin, mikä sikäli on vähän kumma juttu. En ole nimittäin koskaan ollut mikään vesipeto, pikemminkin vähänkään kovempi eli hirvittää. Ja niin vain näyttää että kohta vietän kaikki lomani vesillä! Eli päin pelkojaan vaan on hyvä mennä!

      Poista
  5. Voi miten ihana lahja! Ja ihana harrastus! Minä kans haluan kokeilla! Hyvä maaretta!!!
    rt. santtuanneli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa vaan kokeilemaan! Ehkäpä voidaan tehdä joskus yhdessäkin melontaretki jollekin pikkujoelle!

      Poista