maanantai 30. joulukuuta 2013

Keskellä Joulunajan elämäntäyteistä hässäkkää


Keskellä joulunajan iloista ja elämäntäyteistä perhehässäkkää osui silmiini HS:n toimittajan Anna-Stina Nykäsen kolumni napittomasta panosta eli Erica Jongin "Lennä uneksi"-kirjan ilmestymisestä on peräti 40 vuotta.
Olin silloin 18- vuotias enkä varmaan reagoinut teokseen tuolloin mitenkään erityisesti. Löysin Erica Jongin kirjat vasta muutama vuosi myöhemmin alle 30 vuotiaana, kahden pienen lapsen äitinä,jolloin nuoruuden avioliittoni jo eli loppuaan.
Minulle kirja oli jonkinlainen tajunnanvirtajuttu. Vahvan äidin tyttönä ja vahvan miehen vaimona oma minuus oli löytämättä ja Erican kirjojen myötä minulle avautui ihan uudenlainen maailma. Täytyy ihan kaivaa oma repaleinen kirjani esiin ja katsoa kestääkö aika enää kirjaa vai löydänkö sieltä ihan toisenlaisia asioita .Taidan ottaa Erica Jongini mukaan matkalukemiseksi Kanarialle parin viikon päästä jos maltan odottaa siihen asti. Onneksi Ulkomaanystäväni kohta tulee tänne viikoksi, voidaan muistella yhdessä tuota "napiton pano"-vuosia!

 


Kamera ei ole ollut juuri esillä ollut joulunaikaan ainakaan minulla. Kuvat olen napsinut kännykämeralla pikaisesti. Porukkaa on meillä riittänyt  ja riittää loppiaisen loppuun saakka. Nyt on vuorossa lapsiperheet eli meno on muuttunut iltapainotteisesta olosta enemmän aamuun. Koko talo herää samaan aikaan kun ensimmäinen lapsonen. Toki sitkeämmät vetävät tyynyä pään päälle ja ovat jo viisaasti laittaneet korvatulpat nukkumaan mennessä. Kaikki on sujunut yllättävän hyvin. Ruokapöydässä on ollut joka päivä 8-12 henkeä ja ruoan laiton vastuu on jakautunut sopivasti kaikille. Tuo pöytäkuva on eiliseltä illalta, jolloin nuoret laittoivat pystyyn tortillakemut. Tortillat on hyvä keino laittaa pöytään kaikille jotakin kun mukana oli monenlaista ruokavaliota ja allergiaa. Joulupöytään taikoivat australialaiset vieraamme ihanat jälkiruokat eli pavlovaa ja suklaaleivoksia sekä yhdeksi pääruokasi täytettyjä munakoisoja! 
Minäkin olen muistanut ottaa rennosti ; iltapäivänokoset on otettu jos ei unien merkeissä niin lukemisen tai Yle Areenan! Pitkillä koiralenkeillä on liukasteltu lähes joka päivä, neljä talossa majailevaa koiraa on antanut siihen hyvän syyn. Kelit ovat olleet täällä aivan surkeat niinkuin varmaan muuallakin. Se on harmittanut vähän etelästä valkeaan jouluun tulleita lapsiamme. Tosin tekemistä olemmekyllä löytäneet. Takapihalle syntyi Zombie-lumiukkoja, uimahalleissa on tullut käytyä, samoin erilaisissa aktiviteeteissä kuten Pilke-talon lasten osastolla. Se oli hyvä paikka. Jahka huomenna nuorin poikani saapuu Kuusenkerkän ja pikkuveljen kanssa niin viemme kaikki lapset Santa Parkkiin eli joulupukin luolaan. Ja peliporukka on kokoontunut jokaikinen ilta.Pelit ovat olleet lasten dominosta ja Afrikan tähdestä Menolippuun,Trivial Pursuitiin, Mallorcaan, Dominioniin...Ja samaan tapaan elo ja olo jatkuu täällä Jokivarressa ainakin uuden vuoden yli! Uutena vuotena vissiin vähän paukutellaankin, tinat valetaan ja tietenkin taas syödään. Bonustytär leipoo parhaillaan kakkuja niistä aineksista mitä kaapeista vielä löytyy.

Iloista ja Raikasta Uutta Vuotta teille kaikille mikäli en ehdi tänne postausta uudeksi vuodeksi laittamaan!

10 kommenttia:

  1. Hei Maaretta! Kirjat ovat aikamoisia auttajia, tukijoita ja rohkaisijoita erilaisissa elämäntilanteissa, olen kokenut samaa.
    Teillä on siellä aikamoinen meno ja meininki, vaan kaikki sujuu joulurauhassa. Meillä ollut pienempimuotoista menoa, toki pyhiin osui yhdet 50v -synttärit sekä tupaantuliaiset, tunnelmaa on ollut.
    Lähdette Kanarialle... minnekä siellä? Me olimme joulukuun alussa Puerto de la Cruzissa.
    Hyvää Uutta Vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me mennään Cran Canarialle eli Las Palmasiin lennetään. Sieltä vuokrataan auto ja ajellaan saaren toiselle puolelle Puertoilla. Ricoon. Retkeilyopas on hankittu sillä tarkoitus olisi ainakin patikoida. Menoa ja meininkiä on riittänyt, vaan me molemmat ollaan suurrista perheistä ja minä myös suuresta suvusta, joten tämä on niin tuttua ja kotoista. Ilmeisest myös lapsemme ovat perineet samanlaiset joulugeenit kuin aina hakeutuvat yhteiseen joulunviettoon.On se sinullakin menoa riittänyt kun on juhlapyhiin siunaantunut muitakin juhlia!

      Poista
  2. Meillä oli vain neljä vuorokautta tuota tohinaa, mutta hyvin silti löysin pienen lepohetken niin kuin sinäkin. Teillä on sentään jonkinlaista lunta; meiltä se on sulanut kokonaan pois ja nyt pääsee hyvin kävelemään sulille teille.
    Hyvää uutta vuotta sinne touhun ja elämän keskelle! Terttu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt sattuivat nämä yhät niin että oli helppo ottaa enemmän lomaa. Onneksi lasten perheet ovat olleet lomittain.Meille mahtuu hyvin yöksi kolme porukkaa jolloin kaikille löytyvät huoneet. Lapsetkin tietävät tämän ja ilmeisesti suunnittelevat vähän itsekin etukäteen. Mutta kun toiset vanhemmat asuvat lähellä niin syömään ton tullut aina enemmän porukkaa.
      Lumi on kyllä tärkeää joulunaikaan. Nythän meilläkin melkein uhkasi lumi sulaa pois ja joka paikka on ollut tosi jäätikköä. Tänään onneksi on jo uutta lunta sadellut ja muutenkin ilma on pakastumassa.Hyvää uutta vuotta sinnekin!

      Poista
  3. Juuri tuollaista joulun minustakin kuuluu olla. Sitä runsautta voi muistella sitten pitkin vuotta. Vaikka ei teillä niin hiljaista aikaa taida tullakaan, että ei pitkään aikaan kukaan lapsista kävisi. Minäkin olen onnellinen jälkikasvun kanssa vietetystä ajasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulun aikaan meillä paljon juteltiin juuri tavasta viettää joulua.Kaikki lapsemme tosiaankin ovat tottuneet siihen että on väkeä paljon. Minä nautin siitä kun oppii hyvin tuntemaan koko porukan ja näkee myös sen vieraspinnan alle. Kun tassutellaan yöpaidoissa, paitulessa, kalsareissa, teepaidoissa ja ties missä asuissa aamupalalle kuka pirteänä ja kuka vähemmän pirteänä niin ei kulisseja tarvita. Ja monissa keskusteluissa päivän mittaan tulee juteltua kaikkea mahdollista!
      Perhe on tärkeintä minulle myös! Ja onneksi tosiaan käyntejä ja tapaamisia riittää muulloinkin kun joulunaikaan, suuntaan jos toiseenkin!

      Poista
  4. Kerropa sitten, miltä Jong tuntui tässä iässä luettuna! Itsekin olen lukenut kirjan joskus nuorena, ilmeisesti liian nuorena ymmärtämättä ihan kaikkea lukemaani. Mitään mielikuvaa ei ole enää olemassa asiasta.

    Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään hirveästi kirjan sisällön kokonaisuudesta muista,muistan vaan sen tunteen jonka kirjan lukeminen herätti-Toimittajakin tuossa jutussa muisteli kun uudestaan kirjaa selaili että siinä puhuttiin paljon juutalaisuudesta, psykoanalyyttinen konferenssista ym,Katsotaan itä uusintalukukokemus herättää ja tohdinko niitä ajatuksia täällä jakaa:-) Hyvää uutta vuotta sinullekin Aikku!

      Poista
  5. Ihanan elämäntäyteiseltä ja herkulliselta kuulostaa ja näyttää joulunaikanne!
    Sää ei nyt suosinut perinteitä, vaan yhdessäolohan se joulussa parasta.

    Minäkin muistan lukeneeni nuorena Erica Jongin Lennä uneksi
    ja hämärästi muistan sen kyllä omaa emanssipaatiotani pönkittäneen.
    Kiva tuollaisiin itseä tärisyttäneisiin kirjoihin on palata!

    Puerto Ricoon? Sinne vielä joskus pitäisi päästä. Varma lämmin paikka.

    Oikein mukavaa matkaa ja hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
  6. Kuulostaa vallan oikealta joululta. Perhettä, ystäviä, yhdessäoloa ja lepoa, herkkuja unohtamatta.
    Kaikkea hyvää vuodelle 2014!

    VastaaPoista