maanantai 2. kesäkuuta 2014

Ellei koskaan lähde, ei tiedä miltä paluu tuntuu


Niin se vaan on blogiystävänäni, että minunkin on tullut aika lopettaa tai jäädä tauolle tästä bloggailusta. Olette sen varmaan jo arvanneetkin, sen verran harvaksi ovat postailuni käyneet.

Elämä on juuri nyt niin täyteläistä ja runsasta, täynnä ihmisiä ja asioita ettei minulla ole tarvetta eikä aikaa tänne pysähtyä.  Aikani jaan vanhempieni ja lastenlasten kesken, miehen kanssa veneillään, melotaan  ja lomaillaan sekä rakennetaan ikuisuuspuutarhaa erityisesti tähän aikaan, työ vie vielä muutaman vuoden ajastani turhankin runsaan siivun. Ystäviä tapaan  facebookissa ja onneksi livenäkin.

Aloitin blogin pitämisen muistaakseni huhtikuussa 2007, silloin blogi toimi ensin yhtenä selviytymisvälineenä avioerosta toipumiseen. Silloin blogini nimi oli Kaamosvaloa. Nyt olen muutaman vuoden blogannut Jokivarren Maarettana. Ehkäpä seuraavan blogin aloitan ihan omalla nimelläni.

Kiitos teille ystävät! Olette olleet matkallani tärkeämpiä  kuin aloittaessani tiesinkään. Ja kyllä, vierailen teidän blogeissani ainakin kurkkimassa, ehkä jätän joskus kommentinkin. Voi olla että palaan piankin , en ole nimittäin ennen taukoja bloggailussani pitänyt.

Aurinkoista ja rentoa kesää teille kaikille!