torstai 23. huhtikuuta 2009

Hiljaisuus puhuu autiossa yössä


hiljaisuus puhuu
autiossa yössä
enkä koskaan
ole sinua paremmin kuullut








Valokuvatorstain ja Runotorstain 129. haasteena on tällä viikolla AUTIO.
Posted by Picasa

30 kommenttia:

  1. Aivan ihana kuva ja runo.

    Kiitaen, Ilona

    VastaaPoista
  2. Kiitos Ilona, joskus kameran linssiin osuu täyskymppi.

    Vicki Li, kesäyön taikaa jo kaipaa!

    VastaaPoista
  3. Napakymppi on, aivan hengästyttävän ihana kuva!
    Saanko kopioda hetkeksi itselle työpöydän taustakuvaksi?

    VastaaPoista
  4. Katriina, ihanaa jos kuvani sopii sinun voimanlähteeksi vähäksi aikaa! Minäkin vaihdan usein työpöydän taustakuvaa, mielialan mukaan! Kuitenkin aina niin, että kuvat ovat voimakuvia!

    VastaaPoista
  5. Voi kuinka ihana! Joskus jossakin hetkessä/paikassa voi kokea voimakasta pyhyyden tunnetta. Tässä kuvassa on juuri sitä ja runo tukee kuvaa. Hieno kokonaisuus, josta katsojana saan paljon. Kiitos.

    VastaaPoista
  6. Rita; totta! Muistan tuon kesäyön yksinäisen hetken vahvasti!

    VastaaPoista
  7. Vesi on kutsuvan tyyni. Sinne olisi helppo pulahtaa. Pidän kuvastasi.

    VastaaPoista
  8. Sinulla on ollut tunnelmallisia kuvia viime aikoina. Laituri on jotain sellaista, mitä kaipaan, kun ei enää ole mökkilaituria, missä makoilla ja lillutella varpaita vedessä.

    VastaaPoista
  9. Virve; kesäyön uinnissa on myös taikaa.

    Noeijoo; kertoisivatkohan kuvani kesän kaipuusta täällä lumen ja jään keskellä? No, tänään on ollut lämmin päiä, räystäät tippuvat ja Mies vaihtaa parhaillaan kesärenkaita autoihin!

    VastaaPoista
  10. Ihana kuva! Mikä rauha ja hiljaisuus.

    VastaaPoista
  11. Kaunis ja tunnelmallinen kuva. Runo puhuttelee vähäeleisyydessään toistaen kuvan tunnelmaa.

    Autio on kaunista ja levollista, sen tuntee jopa tuoksuna. Usvan tuoksuna.

    VastaaPoista
  12. Runo on herkkä ja kuva tunnelmallinen. Kauniita molemmat

    VastaaPoista
  13. Unenomaisen kaunis kuva ja runo.

    VastaaPoista
  14. Kuvassa en näe autiutta. Kaunista. Missähän minun mieleni autius asustaa?

    VastaaPoista
  15. Autiossa aamussakin(?) on elämää. Säilynyt lyhyt hetki. Lintu ennen liikkeelle lähtöä.

    VastaaPoista
  16. Kuva sopii vieläpä sivun väreihinkin tosi hienosti, ja runo koskettaa. Tosi upea pari!

    VastaaPoista
  17. Tämä kuva ja runo pysäyttivät, parasta antia tällä viikolla. Hieno fiilis!

    VastaaPoista
  18. Kaunis ja niin kesäyön utuinen ja oikeasti autio tunnelma, ei silti yksinäinen.

    VastaaPoista
  19. Kiitos kaikille kommetoijille!
    Joskus tosiaan on onni osua kameran kanssa oikeaan hetkeen, melkein tietää jo laukaisinta vpainaessaan että nyt tuli hieno kuva.

    VastaaPoista
  20. Ei ihan vielä... Vielä autius lepää joen peittämällä jäällä. Jää kilahtelee, soittaa! Kuuletko, miten vesi jo rimpuilee, kerää voimaansa... Aivan pian!

    Ihana kuva, kauniisti sanottu!

    VastaaPoista
  21. Kiitos Crane! Sinä ymmärrät myös virran voimaa!

    VastaaPoista
  22. Voimakuvia juuri! Vaihdan työpöydälle aina sellaisen kuvan, jonka tunnen antavan jotakin kaivattua minulle juuri sillä hetkellä. Siis laiturikuva edelleen, kaivattu mökkirauha. Mökki, jota ei enää ole.

    VastaaPoista
  23. Katariina,Minulla on voimakuvat myös työkoneellani! Niistä oieasti saa aina hyvän mielen kun avaa.Näin keväällä minulla on aina mökin kaipuu suurinta. keskikesällä täällä pohjoisessa on liikaa ötököitä, jolloin mökillä ei voi enää rauhassa nauttia kesäillista ja öistä! Mutta ehkä tuleva veneemme lievittää mökkikaipuuta ja olemmehan myös lähdössä Miehen tyttären möklle Suomenniemelle ainakin pariksi viikoksi heinäkuisten häiden jälkeen!

    VastaaPoista
  24. Hiljaisuutta se tosiaan on täysi. Kauniskin.

    VastaaPoista
  25. Heli; Hiljaisuus on kaunista. Liian harvoin vain sen ääreen ehtii pysähtyä

    VastaaPoista
  26. Tuolla laiturilla minäkin tahtoisin kuunnella hiljaisuutta.

    VastaaPoista
  27. Aimarii, kesäyö, järvi ja laituri. Siinä se kaikki joskus on.

    VastaaPoista