perjantai 22. toukokuuta 2009

Alati muuttuva on joki


Käymme Miehen kanssa joka ilta koirien kanssa lenkin, monenmittaisen. Riippuu päivästä ja ilmasta reitin pituus ja suuntakin. Minun askeleeni vievät useimmiten joelle. Kamera on myös mukana useimmiten. Tänä iltana ehdimme kävelylle vasta myöhään, minä vielä jäin Miehen ja koirien jo mentyä. En kyllästy jokeen koskaan. Se muuttuu ja elää koko ajan. Haaveilen omasta penkistä rannalla, jossa voin istua hiljaa. Vain kuulla ja katsoa. Rauhassa, hiljaa. Yksin tai yhdessä.



Illoissa ja aamuissa on erityistä taikaa. Päivällä joki on vimmaisempi, illaksi se tyyntyy ja aamulla vasta heräilee. Aamukuvia en ole vähän aikaan saanut otettuakaan. Joku aamu nousen varhain, tai ehkä en nuku ollenkaan vaan istun joella ja katson auringon nousun ja laskun. Kohta on se hetki kun niillä ei väliä olekaan. Olen kerran kokenut tuon maagisen hetken Tornionjoen rannalla.

Eilen illalla veneilimme tällä kertaa alavirtaan jokea. Veneen kyydistä maisema avautuu eri perspektiivistä. Joestamme kasvaa välillä meri.

8 kommenttia:

  1. Sykähdyttävän upeat ja tunnelmalliset kuvat. Kiitos, kun jaoit ne sekä ajatuksiasi suhteestasi jokeen. Siinäpä tärkeä ja ehtymätön voimavara! Itsekin käyn lähestulkoon päivittäin vettä ihailemassa, se on kuin joku perustarve :)

    VastaaPoista
  2. Kauniit kuvat! Kirjoitit niin elävästi että saavutin tuon tunnelman joella, kiitos siitä!

    VastaaPoista
  3. Uskomattoman kauniita kuvia! Kaunista kesää!

    VastaaPoista
  4. Upeaa! Ylin kuva on kuin muistojen Karjalasta, jossa en tietenkään ole käynyt, mutta tulee mieleen Laila Hietamiehen Maan kämmenellä -kirja, jonka luin nuorena.

    VastaaPoista
  5. Onpas kauniit maisemat, iltakävelyt tuolla ovat varmasti rentouttavia ja puhdistavia.

    VastaaPoista
  6. Ruska; vesi, ilma, tuli ja maa!Luonnonvoimat, joiden puuttuessa alkaa ahdistaa! En taitaisi betonilähiöihin sopeutua.

    Susanne;joesta on helppo kirjoittaa, niin tuttu se minulle on!

    Iinuska; kaunista ja lämmintä kesää sinullekin!

    Arleena; olen tosiaan onnellnen, kun voin iltakävelyni tehdä näissä maisemissa!

    Katriina; hyvä vertaus. En ole Karjalassa käynyt mutta mielikuvat ovat minulakin tämäntapaiset! En ole myöskään tuota Laila Hietaniemen kirjaa lukenut!

    VastaaPoista
  7. Aivan ihanat ja kauniin rauhalliset maisemat. Kyllä tuonne pitää penkki saada ja istua aamuisin, iltaisin ja päivisinkin.

    VastaaPoista
  8. Uuh kuinka koskettavan kaunista maisemaa. Ja osaat myös taitavasti kuvata sen sanoin ja kuvin.

    VastaaPoista