perjantai 8. toukokuuta 2009

Mökkikaipuuta


Tähän aikaan vuodesta minun krooninen mökkikuumeeni on pahimmillaan. Se kestää yleensä juhannukseen, jolloin helpotusta kuumeeseen tuovat laumoittain sikiävät sääskiarmeijat. Syksyllä sääskiajan mentyä ohi ja marjastuksen ollessa parhaimmillaan kuume nousee taas, mutta talven tulo sammuttaa sen tehokkaasti. Talvellakin välillä on pieniä nousuja yleensä viikonloppuisin kovan työviikon jälkeen, silloin mielikuva rauahllisesta mökistä nietosten keskellä hiljaisuudessa saa pientä poltetta aikaan.

Uusi paatti tuossa pihalla lievittää mökkikuumetta tänä kesänä, uskoisin. Heinäkuussa kuitenkin suunnistetaan tuossa kuvassa olevalle mökille pariksi viikoksi. Mökki on miehen tyttären ja miehensä ja antavat sen mieluusti käyttöömme. Mökki on keskellä itäistä järvi-Suomea, ei kuitenkaan minkään ison vesistön äärellä. Järven rannassa kuitenkin, mutta järven rannalla on vain muutama mökki, joten rauhaa riittää! En varmaan kestäisikään sellaista mökkiä, missä mökkejä olisi vieri vieressä! Olen liiaksi Lapin ihminen siihen hommaan. Reviiriä on oltava tarpeeksi omassa käytössä.

Minulla ei ole koskaan ollut omaa mökkiä. Maalla asuessani oli kyllä pieni mökkerö melkein kodin vieressä, mutta siellä käytiin lähinnä saunomassa. Olen asunut suurimman osan elämääni maalla tai niin maaseudun tuntumassa, ettei mökki ole ollut tarpeen.



Nyt vanhempana kaipuu mökin rauhaan ja hijaisuuteen nousee voimakkaammin esiin. Viime kesänä olimme vajaan viikon tuolla samalla mökillä ja nautin suuresti pimenevistä elokuun alun illoista terassilla laskevaa aurinkoa katsellen! Nyt ajateltiin katsella myös itäisen Suomen kesäkaupunkeja ja -toreja, kun kaikki sijaitsevat ainakin näin pohjoisen asukkaan mielestä naurettavan lähellä!

Toukokuu on ihanaa aikaa vaikka kelit täällä vaihtelevat. Aaamulla kävin taas tiukan kamppailun itseni kanssa siitä istunko pyörän selkään vai tartunko autonrattiin. Oli kylmä ja vettä vihmoi ikävästi. Voitin matsin ja pyörän selkään nousin. Kotimatka olikin jo sitten yhtä juhlaa, perjantai ja aurinko paisteli!

Pitkän koiralenkin jälkeen Mies pisti juuri puusaunan lämpiämään ja minä nautiskelen hyvää sherryä näiden mökkihaaveiden kera. Saunan jälkeen katsellaan nauhalta Wallanderia ja korkataan valkoviinipullo!

Mukavaa viikonlopun alkua teillekin blogiystävät! Kippis!

11 kommenttia:

  1. Onpa lohdullista lukea, että mökkikuume on muillakin joka kevät. Kyllä on Etuovella käyty, mutta mökkien hinnat ovat niin pilvissä, että se jo sammuttaa kuumetta. Meillä mökkeily rajoittuu satunnaisiin vuokramökkeihin, mutta sitä enemmän nautin niistä harvoista hetkistä. Pahimmassa rannan kaipuussa käyn istumassa ja kahvittelemassa järven tai joen rannalla.
    Iltaohjelmasi kuulostaa hyvältä; meillä on tällä kertaa punkkua eikä Wallanderia, kun katsoimme sen suorana. Joko olet katsonut Larssonin Miehet jotka vihaavat naisia? Muistelen, että sinä olet lukenut niitä kirjoja. Suosittelen elokuvaa!
    Tervetuloa mökkeilemään itäiseen Suomeen ja suuren kaupungin torikahvilaan vaikka!
    Mukavaa äitienpäivää Terttu

    VastaaPoista
  2. Hyvää iltaa! Samaa on podettu ja mökki onkin merenrannalla, ihana paikka. Mutta siellä ei ole sähköä eikä vedet kulje, koska se on armeijan (osa-aikaisesti) käyttämällä alueella, johon ei ole saanut näitä mukavuuksia tehdä. On pärjätty ilmankin. Kilometreittäin puhdasta hiekkarantaa. Hiekkapohjainen meri, upea uintipaikka vaikka nakuilla. Paljon hyviä muistoja paikkaan sisältyy. Kesällä ruskettuu pavuksi… Stop tämänhän piti olla kommentti, ei blogisivuni! Joten, kerronpa kuvin tästä ihanasta kesäpaikastamme heinäkuun helteillä. Kippis!

    VastaaPoista
  3. Minäkin viettäisin tuollaisella mökillä ja laiturilla istuskellen heinäkuun lämpimiä päiviä.
    Haaveiltu mökistä on, mutta haaveet on haudattu ja nyt matkustellaan vain.

    Mukavaa viikonloppua

    VastaaPoista
  4. Terttu; harmi että Wallander oli tällä kertaa ilmeiseti kaksiosainen...Olen tosiaan lukenut kaikki nuo Stieg larssonin kolme kirjaa. Elokuvaa en ole nähnyt. ne menevät täällä pikkukaupungissa niin lyhyen aikaa leffateatterissa etten koskaan ehdi ajatusta pitemmälle ! Mutta ilman muuta leffan aion katsoa.

    Vuokramökkivaihtoehto ei varmaan ole hullumpi sekään. Voi ainakin käydä katsastamssa erilaisia paikkoja ja seutuja!

    Oikein mukavaa äitienpäivää sinullekin!

    Rita; kuulostaapa mökkisi ihanalta. Täytyykö odottaa heinäkuuhun ennekuin siitä eneän kirjottelet ja kenties vilautteletkin:-)

    Arleena; tuo fakta jarruttelee minunkin mökkihaaveeni toteutumista. Kun ei voi kaikkea saada, eikä kaikkeen ole aikaakaan. Matkoistakaan en haluaisi luopua....

    VastaaPoista
  5. Minun mökkikaipuuni johtuu kelirikosta...kunpa äkkiä lähtisi isosta Inarista jäät! Ensi viikolla pitää hakea vene varastosta ja laittaa se kuntoon. Siinä meneekin viikko, mutta venettä laittaa mielellään ;)

    VastaaPoista
  6. Vai, että mökkihaaveita. Mulla ei niitä ole ollut ikinä. Lapsena olin niin allerginen, että maalla olo oli tuskaa. Merenrantahuvila kaikilla mukavuuksilla olisi mun makuuni. Mutta jäänee haaveeksi. Elämä tuo kyllä ylläreitä välillä, kukapa tietää vaikka 5 vuoden päästä olisin samassa kuumeessa. Muistakkee se Kuopijo!

    VastaaPoista
  7. Nana, sinun mökkeilystsi Inarilla onkin ollut mahtava lukea! Veneenlaitto varmaan lievittää odotusaikaa. Koskas ne jäät Inarilta oikein lähteekään?

    Vicki Li, sitä on ihmisellä oltava tarpeeksi monelaisia haaveita!Jospa niistä monista joku aina toteutuisikin!

    VastaaPoista
  8. Olen kuullut, että joskus meidän mökkisaareen on päässyt veneellä jo äitienpäivänä. Viime keväänä toukokuu oli kylmä ja niinpä jäät lähtivät Kasariselän alueelta 12.6. Pohjoisen Inarin tilanteesta en osaa sanoa...

    VastaaPoista
  9. Ei ole tosi! Kirjoitin pitkän kommentin ja perhanan bittiavaruus söi sen! Ainakaan se ei tallentunut tänne. Argh ja voi home!

    Minä en tunne mökkikaipuuta vaan ikävää. Meillä oli kesämökki Lentuan rannalla Kuhmossa. Isä sitten möi sen, kun ei enää kunnossa kyennyt pitämään. Minä ikävöin sinne, juuri sinne Lentuan rannalle. Ja haaveilen taas pienestä kivisestä vanhasta talosta Ranskassa, etelässä mieluiten.

    Mökkikaipuuta varmasti helpottaa vähän teidän uusi vene. Veneily on kivaa! Vaikka sitten soutelemalla tai purjein (moottorillakin).

    VastaaPoista
  10. Venekuumetta meillä podetaan joka kevät. Kun täällä maalla asumme, niin meillä on hiljaisuutta ja rauhaa, niistä nautin. Mutta koska järveä ei vieressä ole niin vene olisi ihana kun tulee niitä oikein aurinkoisia ja lämpimiä kesäpäiviä, niin voisi järvelle lähteä maisemia ihailemaan.
    Kuvan mökki on ihana ja venekuva rannalta kaunis.

    VastaaPoista
  11. Nana; lyhytpä on Inarin kesä!

    Heli, kävin lukemassa haikean kauniin mökkimuistelusi blogistasti. Uskon että on ikävä kun olet tuollaisesta paikasta joutunut luopumaan.

    Susanne, aikansa kun venekuumetta potee, biin ehkä siihen kuumeeseen kyllästyy joskus ja hoitaa asian eli hommaa paatin , jolla järvelle sitten pääsee! Mutta tuo kuumevaihekin kyllä menettelee!

    VastaaPoista