torstai 7. toukokuuta 2009

Täyden päivän ilta


Tänään väsynyt olo. Töissä kaikenlaista, lausuntoja ja raportteja. Asiakkaitakin monta hankalissa elämänvaiheessa, tarvitsevia kaikissa suhteissa. Välissä tuntui, että kuuntelin, mutta en kuullut. Välissä asiakkaan puhe hävisi jonnekin kunnes havahduin ja yritin terästäytyä.
Kun on liian täysi päivä, käy vain noin. Malja valuu ylitse! Ei jaksa enää vastaanottaa. Kun asiakas lähti tein sen mitä olisi pitänyt tehdä jo ennen hänen tuloaan. Hain rauhallisen sopen ja istuin kaikessa hiljaisuudessa hetken . Etäännytin itseni ajasta ja paikasta, siirryin jokirannan maisemiin, tyyneyteen.

Tiedän aivan hyvin, että jaksamisen kannalta on tärkeää tauottaa ja koota itsensä ja ajatuksensa. Se vaan välillä unohtuu, kun on olevinaan kiire. En voi aina vaikuttaa työhön niin paljon kun haluaisin vaan on sopeuduttava muidenkin aikatauluihin.

Tämän päivän väsyn takana on myös eilisen riennot. En ole mikään yhdistysihminen mutta yhteen sellaiseen kuulun. Eilen oli vuotuiset leipomistalkoot tämän päivän myyjäisiin, ja koska poden tuon puljun suhteen pientä syyllisyyttä koko ajan, päätin kerrankin osallistua ja tehdä sellaista mistä muutenkin pidän. Leipomishommassa menikin koko ilta. Leivottiin ammattikoulun leipuriopiskelijoiden tiloissa ja työtä avittivat kaikki ammattilaisten kikat ja kojeet. Oletteko kuulleet pikkupullan pyörityskoneesta? Leivoimme illan aikana keskikokoisen leipomon tuotteet, siltä ainakin tuntui. Kreemipitkoja ja bostonkakkuja liukuhihnalta, juustosarvia ja kiekurapullia ja kaikenlaista muutakin! Ilta oli kyllä hauskakin kun kymmenkunta naista leipurinsuikissa ja valkoisissa takeissaan hääri ja hyöri ja jutut ja nauru säestivät työtä!

Ihan rätti olin kyllä kun kymmenen maissa kotiuduin! Ei se leipurin leipäkään helpolla irtoa!






Nyt paistelee ilta-aurinko kauniisti tähän tuoliini. Yritän kovasti olla kiinnittämättä katsettani pesemistä kaipaaviin ikkunoihin, mutta en onnistu hyvin. Ikkunanpesu on vääjäämättä edessä. Neljätoista kolminkertaista ikkunaa odottaa pesijöitään...

Kuvailin taas koiralenkillä käydessäni rannassa. Minulla on dokumentoituna jäiden lähtö melkein ilta illalta, ei sentään tunti tunnilta. Se on vaan niin mahtavaa. Sellaista alkuvoimaa, josta jotain siirtyy aina minuunkin!




Posted by Picasa

7 kommenttia:

  1. Itselläni on vähän samantapainen havainto. Kun kaikkea on liikaa, sitä tylsistyy. Hassua, olin juuri reilun viikon lomalla.

    Mutta tänään raadoin aamupäivän toimistolla atk- hommissa, ja tulin tilaisuuteen jokseenkin pörpähtäneenä ongelmanratkaisun haastavuudesta johtuen.

    Työkavereiden puheet ärsyttivät, jopa ystäväni rovastin jutut kuulostivat jaarituksilta.

    Ja illalla vielä osa kuorolaisista katsoi oikeudekseen olla poissa, ja valmistelemani jutut menivät osittain hukkaan.

    Onneksi Kreikka siintää ihan silmien edessä...

    VastaaPoista
  2. Äijä; olisiko niin että loman kynnyksellä alkaa työvire hiipua.?Minullakin siintää Mallorca ihan näköpiirissä...Siellä en ole ennen ollutkaan.Kreikka on tuttu kyllä ja hyvin mileuinen lomakohde!

    VastaaPoista
  3. Ihania kuvia oikein teki mielelle hyvää, kiitos! Jokivarsikuvat saivat minut haaveilemaan omista pitkospuista tuohon talon takaa menevälle märälle polulle. Se on viehättävä ojanvarsi. Otampa kesämmällä kuvan ja esittelen.

    VastaaPoista
  4. Tuo yhdessäleipominen kuulosti mukavalta. Minä lohdutan sinua Maaretta noiden ikkunoiden kanssa. Olohuoneessamme on 16 kaksiosaista 6-pintaista lattiasta kattoon olevaa ikkunaa ja terassin ovi. Yhteensä pestäviä pintoja koko talossa taitaa olla 186. Meillä onkin ollut jo monta vuotta sellainen Kärcherin sähkömoottorilla toimiva ikkunanpesulaite ja ikkunanpesu mieheni hommaa. Siinä vaiheessa kun hän sanoo "työsopimuksen" irti tilaan meille ikkunanpesijän. Itse kun en ole ikkunoita pessyt AVH:n jälkeen kertaakaan. Terveisiä Kirkkonummelta Marja-Leena

    VastaaPoista
  5. Rita; siellä sinun maisemissasi on myös upeaa luontoa! Muistahan laittaa kuvia sieltä sinun polultasi!

    Marja-Leena; pistitpä kerralla paremmaksi:-) Meilläkin on apuna Kärcherin ikkunapesin, mutta kyllä sitä tarvitaan joku käyttämään. ja myös sen lisäksi pitää kuivat ja pestä ikkunanpuiteet ja välit jne. Me ollaan tehty hommaa kahdestaan , täytyisikin ujuttaa mies ottamaan tuon homman hoitaakseen!

    Ikkunanpesijää olen kyllä vakavasti harkinnut!

    VastaaPoista
  6. Ihania kuvia taas kerran, sinun käsissäsi kamera saa todellisen silmän.
    Leipominen on äärimmäisen terapeuttista sanoo nainen joka leipoo äärimmäisen harvoin. Kuitenkin niiin uséin, että tämän tietää.

    VastaaPoista
  7. Vicki Li; toiset meistä ovat luotuja leipomaan ja toiset kokkaamaan.Sinä taidat enemän olla noita kokkaajia!

    VastaaPoista