miten hehkuukaan
tulen voima
miten rätisevät tähdet
kilpaa kipinöiden kanssa
yö sylissä niin lämmin
niin lämmin
Runotorstain ja
valokuvatorstain 149.haasteena tällä viikolla on
RÄISKYVÄ.(Vanhalla kuvalla mukaan tällä kertaa.Harmi kun en saanut tuota päiväystä pois kuvasta. Varmaan siihen olisi keino olemassa, en nyt vaan ehdi sitä keinoa metsästää)
Räiskyvää ja lämmintä näin syyspimeällä. Hieno vastaus haasteeseen.
VastaaPoistaKaunis kuva
VastaaPoistaIhanasti hehkuu tulen värit tummaa taustaa vasten. Joskus on todella yö sylissäkin lämmin. Kauniisti runoilit!
VastaaPoistaRauhaisaa yön lämpöä kuvassa ja runossa.
VastaaPoistaHieno kuva ja hieno ylistys. Tykkäsin molemmista.
VastaaPoistaTuli räiskyy nuotiossa - tämä tulee mieleen, kun kuvaasi katson. Kaunista, sanoo täältä yksi tulehen tuijottaja.
VastaaPoistaYrjana; syyspimeällä tarvitaan etenkin lämpöä ja räiskyntää!
VastaaPoistaIlona Tammi; kiitos! Kuva on vuoden takaiselta tontturetkeltä metsästä. Siellä oleva nuotio oli kerrassaan upea niinkuin kuvasta ehkä välittyy. Oli upea kävellä sinne pimeään kun nuotion näkyi kauas!
Savisuti; niin yön sylissä pimeässä metsässä on tosiaankin lämmin.
Kiitos Demetrius!
Oh-sow-tah hoi-ne-ne; yön ja pimeän lämmin ylistys!
Ehlana; tuttu laulu minullekin partioajoilta; ...savu hiljaa leijailee...
Tuli räiskyy nuotiosta......
VastaaPoistaTulehen tuijottelemme täälläkin syksyn pimeinä iltoina varannalla.
VastaaPoistaMarja_leena, tulen räiskeessä on jotain äärettömän rauhoittavaa, olipa vuodenaika mikä hyvänsä!
VastaaPoistaHelanes; me suomalaiset taidamme olla niitä tulehen tuijottelijoita kaikki!
Lämmintä räiskyvää. Runossa toistuu sama lämmin sointi.
VastaaPoista