maanantai 1. elokuuta 2011

Arjen iloja, harmeja ja juhlaakin tiedossa!






Elokuussa meidän piha on täynnä nauhuksia; aurinkonauhuksia ja lapinnauhuksia! Sekä etu-että takapihalla niitä löytyy isot rykelmät. Jossain elämänvaiheessa en tykännyt nauhuksista yhtään , mutta nyt pidän niiden korkeista keltaisista kukinnoista ja suurista lehdistä. Sitäpaitsi ne ilmiselvästi viihtyvät pihallamme.
Elokuu alkoi melkein yllättäen. Lämpimät kelit ovat jatkuneet täällä Lapissakin koko heinäkuun. Villatakkeja ei ole tarvinnut! Olen uinut lähes päivittäin, meillä kun on joki tuossa ihan vieressä!

 
                                                Kuusenkerkkäni 7 kk

Olen käynyt töissä välillä muutaman päivän ja sitten lomaillut! Viime viikolla viimeksi olin lomalla kun nuorempi poikani oli täällä  Gimuli-miniän ja Kuusenkerkän kanssa.  Sain viettää ihania aamuja pienen  pojan kanssa, joka opettelee parhaillaan syömään kiinteitä ruokia (niinkuin kuvasta huomaa)!  Pojan isä nimittäin kiikutti  iloisen pikkumiehen meidän makuuhuoneeseen viimeistään aamuseitsemältä. Miniä pisti korvatulpat korviin ja jatkoi unia kymmeneen yhteentoista. Kolmantena aamuna hän sitten totesi, että nyt alkaa tuntua taas olo normaalilta ja levänneeltä.

Nyt  olen nämä pari  elokuun alkupäivää töissä ja taas jään viikon lomalla. Keskiviikkona lähdetään ajelemaan etelää kohti, sillä ensi lauantaina on vanhemman poikani ja Aussitytön häät! Hääpaikka on kaunis kartano järven rannalla Uudellamaalla ja vieraita on tulossa noin sata. Aussitytön sukua ja ystäviä saapuu Australiasta ja muualta maailmalta n.30 henkeä ellei enemmänkin, joten taas vietämme kansainvälisiä häitä ! Tuleva viikonloppu jännittää minua hieman, tapaanhan ensimmäistä kertaa miniän sukua!



Kesäni on siis jatkunut vilkkaana ja täyteläisenä edelleen. Pientä (tai ei niin pientäkään) dramatiikkaakin on sekaan mahtunut. Samana päivänä kun poikani perhe saapui, pääsi vastapäisen naapurin vanha pakettifarmari
huilaamaan jyrkästä mäestä vinosti meidän pihaamme runnoen matkallaan pyörätelineen, pari pyörää sekä meidän viime keväänä ostettun uuden automme.  Tämä oli jo toinen kerta kun näin kävi.
Pari vuotta sitten meni minun uusi autoni samalla tavalla lunastukseen. Heidän talonsa on rinteessä ja autot ovat usein pysäköitynä  kohtalaisen jyrkälle autotallin luiskalle. Ja nyt heidän lapsistaan monet ovat ajokortti-iässä. Molemmilla kerroilla on nuorilta kuskeilta jäänyt laittamatta käsijarru päälle ja vaihde vapaalle! Nyt meillä on sijaisauto ja pyöristä saimme kertakorvauksen. Automme on korjaamolla, saas nähdä millainen siitä sitten saadaan! Onni onnettomuudessa kuitenkin oli ,että miniä ehti juuri Kuusenkerkän kanssa pois alta, enkä minä itse ehtinyt vielä autoon  vaikka olin jo eteisessä  autonavaimet kädessä menossa hakemaan miestä töistä! Kyllä häneltä muuten pääsi muutama ärräpää kun kuuli tapahtuneesta!

5 kommenttia:

  1. Kamalaa! Ja aikamoista vastuuntunnottomuutta nuorilta, jotka asuvat rinnetontilla. Onneksi vahingot ovat korvattavissa, toivottavasti ihan kunnolla.

    VastaaPoista
  2. Herrantelttu tuota Kuusenkerkkää - olet varmaan ihan lovena!

    VastaaPoista
  3. Järkyttävää, että ei kerrasta opita! Kyllä tuollainen jo naapurivälejä koettelee. Aivan kylmää, kun ajattelen että ihminen olisi osunut tuon huilaamaan lähteneen auton alle! Aivan vain tulevaisuutta varmistaen,niin on sitten vihon viimeinen lasten leikkipaikka parkkipaikkanne.

    VastaaPoista
  4. Kylläpä aika rientää, pikkuinen on jo noin iso!

    Onneksi meni vain pelkkää peltiä, vaikka harmittaahan toki sekin aika lailla.

    Mukavaa elokuun jatkoa!

    VastaaPoista
  5. Katriina; naapuri on suurperheellinen, perheen äiti sanoi kun juteltiin onnettomuuden jälkeen, että hän hokee kokoajan että muistakaa käsijarru.Mutta kun perheessä on kortti 16 nuorella (omat +poika-ja tyttöystävät )niin ei voi millään valvoa. Ja nuoret-niiiiin- pitäisi tietenkin itse tunten vastuunsa! haluttu kuitenkaan menettää...

    Pilviharso; totta puhut, ihan lovena ollaan!!

    Rita; Perheen toinen poika tällä kertaa. Nuori mies oli tietenkin kovin pahoillaan. On hoitanut esimerkillisesti anteeksipyynnöt ja jälkiselvittelyt. Ei onneksi mennyt naapurisopu, ovat kuitenkin tosi mukavat naapurit!

    Mk; lapset kasvavat ihan silmissä!
    Ja olimme ihan samaa miletä, kyseessä oli onneksi vain peltiä! Sitäpaitsi minulla on jo ihan usi paksta vedetty pyörä ja entisistäkin vielä saadaan pyörät joten meille tuli yksi uusi crescent-pyörä lisää! Autonkin suhteen ollaan toiveikkaita. Nyt huristellaan ihan hyvällä sijaisautolla!

    VastaaPoista