tiistai 30. elokuuta 2011

I`m singing in the rain!

Kuva viikonlopun tunturireissulta

Surffailen  Huvilan ja huussin ja Pienen pintaremontin välillä (miksi ne muuten pitää tulla yhtäaikaa???) läppäri polvilla ja känny sohvanlaidalla, varsinainen audiovisuaalinen keskus siis ympärilläni!Nautiskelen päivän viimeistä pirtelöannostani ja vesilasillista tai oikeastaan tuoppia! Kävin  äsken koirien kanssa pitkän lenkin ja vesisade yllätti oikein kunnolla puolivälissä. Päälläni oli vain kevyet urheiluhousut ja ohut t-paita eikä edes kännykkää mukana. Mies oli  sitäpaitsi saunaillassa eikä olisi päässyt apuun. Aikani odoteltiin sateen loppumista kuusen alla mutta kun taivas vaan suolsi vettä ei muuta kun reippaasti työnnyttiin sateen sekaan. Litimärkiä olimme hetkessä kaikki kolme! Vaan kesäsade on onneksi lämmin, vilu ei ehtinyt tulla.

Nyt on kaksitoista päivää pussikeittoja takana. Paino on pudonnut jo kuusi kiloa. Kyllä. Tiedän että alussa paino putoaa helposti, eikä 500 kcal  ruokavaliolla yhdistettynä liikuntaan muuta voikaan tapahtua. Yllättävän helposti kaikki on sujunut, töissäkin! Töissä lounaalla syön muiden kanssa omaa keittoani, työkaverit onneksi kannustavat, enhän ole ensimmäinen elämänmuutosprojektia läpivievä! Tykkään tästä juuri sen vuoksi että tuloksia syntyy nopeasti. Minulla ei tahdo koskaan riittää kärsivällisyys siihen  turvalliseen tasaiseen puoli kiloa viikossa-tahtiin! Tämä Xtravaganzahan  ei perustu niinkään laihduttamiseen  vaan painonhallintaan. Kunhan saavuttaa sen painon , minkä on tavoitteekseen asettanut, alkaa painonhallintaosio. Koko ohjelma kestää vuoden, eli ei mikään hetken juttu!

Siellä kuusen alla kun odottelin sateen loppumista mietiskelin miltä tuntuu jälleen SOLAHTAA mekkoon! Tiedättehän kun on kauan aikaa vähän ähisten ja puhisten tunkenut itseään jotenkin aina liian ahtaalta tuntuviin asuihin. Tai tämä ennekuin nämä ihanat joustavat neule-ja trikootunikat  tulivat kehiin! Koettelin nimittäin ennen lenkille lähtöä vanhoja asujani ja tuon kuuden kilonkin vähennyksen havaitsi jo selvästi.
Olen myös vanhoista valokuvista tutkinut, millainen oikein olin  kun olin viimeksi siinä painossa mikä minulla nyt on tavoitteena (mies tutki kuvia myös erittäin uteliaana, hänhän ei ole minua sellaisena nähnytkään). Siitä on melkoisen monta vuotta , 15 vuotta ainakin! Itsekin olen utelias tapaaman sen  minän, joka kuoriutuu täältä kerrosten alta! Luulen että tässä syksyn aikana, viimeistään joulun aikoihin tapaamme.

Niin se vaan on että aiemmat onnistuneet muutokset ruokkivat uusia. Painonpudotukselle antoi rutkasti vauhtia kesäinen ruotsin kielen opiskelu-urakka. Olenko muistanut kertoakaan että sain kun sainkin sen suoritetuksi kolmen viikon puurtamisen jälkeen. Siitä sain uskoa yritykseen ja lopullisen niitin painonpudotukseen sain kun katselin ja deletoin valokuvia itsestäni pojan häissä. Edestä otetuissa sopivassa kulmassa näytän ihan ok:lta vaan auta armias kun kuvaaja oli napsannut kuvan sivusta! Kaksoisleukaa, vatsamakkaroita, käsivarsissa alleja! En se ollut minä!!!!  

Eli tässä nyt mennään! Lupaan laittaa tänne kuvan sitten kun saavutan tavoitepainoni. Että mikä se on ? 65 kg, 163 cm.



4 kommenttia:

  1. Hieno tavoite ja koko projekti! Ihmeen vauhdikkaasti painonpudotus lähtee alkuun noilla keitoilla. Sehän kannustaa kaikkein parhaiten jatkamaan. Painonvartijoissa pääsin kuuteen kiloon vasta puolen vuoden jälkeen. Valitsemasi kuva näyttää kyllä kauniilta ja sympaattiselta nytkin;)

    VastaaPoista
  2. Katriina; Tuosta vauhdikkuudesta tykkään. Kyllä minä kiloinenikin olen elänyt ihan hyvää elämää. Mutta kun kuitenkin on muistoissa sutjakkaampikin minä, niin kilvoittelen sitä kohti! Ulkonäkö ei ole se ainut tekijä. Kyllä minä kiloista olen tietoinen liikkumisessa ja vaikkapa kengännahojen solmimisessa. Sitäpaitsi kuulun riskiryhmään aikuisdiabeteksen suhteen, raskausajan diabetesta olen potenut, vyötörölihavuus huitelee myös melko paljon suositusten yläpuolella ja lähisuvusta löytyy myös aikuisiän diabetestä sairastavia.

    VastaaPoista
  3. Ihanan innostavaa aina tuollaisista onnistumisista lukea! Tsemppiä vaan jatkoonkin!
    Kyllä pitää minunkin alkaa. Vain kolme - viisi kiloa kun saisi, niin vaatteet tuntuisivat mukavimmilta päällä. Nyt on aika epämillyttävää fakkuihin ahtautuessa. Jos maanantaina aloittaisi, ehtisi 16.9. alkavalle matkalle olemaan jo aika kivassa kuosissa. Mullakaan ei tuota pitkäjännitteisyyttä oikein taho tällaiseen piisata. Tulosta täytyisi tulla pian, muuten ei pinna kestä. Kaapista löytyy jo 3 pussia laihdutusjauhetta, vanhaa varastoa, jos niillä aloittaisi...
    Tytär aloitti vuoden alussa. Kesään mennessä sai 20 kg tippumaan. Vaikka piti pussikeitoista väliä kesän ajan, sai painonsa pysymään. Nyt jatkaa taas hyvillä mielin. On ihanaa nähdä laihduttajan ilo ja onnellisuus, kun saa laittautua uusiin pienempiin vaatteisiin.

    VastaaPoista
  4. Huvila ja huussi sekä Pientä pintaremonttia näkyy myös netti-tv:stä. Voit katsoa toisen televisiosta ja toisen läppäriltä myöhemmin, jos haluat.

    Painonpudotuksesi on lähtenyt hienosti käyntiin. Me olisimme sitten täsmälleen samankokoisia, mikäli minäkin onnistuisin pudottamaan painoni siihen, mikä se oli viisitoista vuotta sitten.

    VastaaPoista