perjantai 17. helmikuuta 2012

Hiljaista hissuttelua ja kaupunkikuljailua




Juttelin  kollegani kanssa iltapäivällä, kun olimme lopettelemassa parin päivän koulutusta ja molemmat olimme melko puhki, että onneksi kyse on tällä kertaa sellaisesta väsymyksestä, joka kuittaantuu viikonlopun normaaleilla touhuilla.  Viikko on pitänyt sisällään mukavia ja kiinnostavia työjuttuja, tosin ehkä liian paljon kerääntyi samalle viikolle. Ensi viikosta tahti onneksi vähän hidastuu.

Töistä kotiutuessa saatiin vielä miehen kanssa itsestämme irti hiihtolenkki jääladulla koiran kanssa. Nyt ensin Candlefordin postineiti ja sitten saunaan. Huomenna lähdetään miniän kanssa tutustumaan  Design Week -tapahtumiin ja näyttelyihin. Minä tarvitsen viikonlopun aikana ravintoa sekä mielelle että ruumiille! Hiljaiset hetket olisivat myös tarpeen. Eli sopivasti villasukkahissuttelua ja kaupunkikuljailua!



Kuvat täältä

6 kommenttia:

  1. Kuljailu on sellainen sana, johon en olekaan törmännyt vuosiin! Olisiko ihan pohjoiseen kuuluva, koska Oulussa enoni ainakin käytti sitä ennen. Muutenkin oululaiset käyttävät paljon hauskoja sanoja ja värikästä kieltä, mutta täällä en huomaa samanlaista ilmiötä. Johan se Katja Ketun kirjakin osoitti peräpohjalaisen kielen värikkyden.

    VastaaPoista
  2. Katriina; olen tainnut ennenkin logissani käyttää kuljailu-sanaa! Miniäni on Venäjältä syntyisin ja hän kertoi että sana taitaa tulla venäjänkielestä, siellä on samaltakuulostava sana , joka merkitsee joutilasta kiertelyä tai jotain sinnepäin.Kuljailu on naisten sana. En ole tavannut kuljailevaa miestä. Kuljailuhan on sellaista päämäärätöntä vaeltelua siellä täällä; kaupoissa, näyttelyissä, kahviloissa, kirpputoreillajne. Yhtääkkisiä poikkeamisia sinne tänne. Kuljailla voi yksinkin mutta ehdottomasti mukavampaa se on kaksin tai porukalla, siis NAISporukalla!

    VastaaPoista
  3. Hyvä välillä hiljaa hissutella. Hiljaisuudessa ja näennäisessä toimettomuudessa syntyy usein hyviä asioita, merkille pantu.

    VastaaPoista
  4. Vielä tuosta kuljailu sanasta, meillä se taipuu kulijailla. Tarkoittaa, että jotain asiaa ei tehä niin taiteen sääntöjen mukaan ja oikein, vaan sinne päin. On vähän kuin pelleilyä ja itsensä likoon laittamista.

    VastaaPoista
  5. Kuljailu on ihan outo sana etelässä ikänsä asuneelle, pohjoisin asuinpaikka ollut Tampere yliopistoaikoina. ;)

    Kauniit kuvat maanantain iloksi kävin katsomasss, viikonloput kun pysyn pois koneelta.

    HannaHoo

    VastaaPoista
  6. Rita; hauskaa miten Suomessa eri alueilla sanoilla on erilaisia vivahteita ja jopa merkityksiäkin! Kunpa tuota hiljaisuutta muistaisi vaalia elämässä enemänkin!

    HannaHoo; onpa viisas valinta pitää aisoissa nettiriippuvaisuutensa ja pysytellä edes viikonloput ihan todellisessa maailmassa, onnitelen!Minä ole oppinut uudella puhelimellano surffailemaan sujuvasti netissä ja käyn kyllä silloin tällöin kurkkimassa mitäblgeihin kuuluu ja ehkä enemmän vielä kurkin facebookia. Tiedän , huono tapa!

    VastaaPoista