tiistai 10. huhtikuuta 2012

Sataa räntää vaakatasossa


Nyt on se ilma jolloin huhtikuusta sanotaan että räntäkin sataa vaakatasossa! Ilma kuvaa hyvin oloani muutenkin. Työhönpaluu oli huolestuttavan nihkeätä loman jälkeen. Työpäivän sisältö tuki sisäistä oloa, kaikenlaista oli kertynyt reilun viikon aikana niin sähköpostiin kuin työkavereidenkin kautta.  Tähän nihkeyteen vaikutti myös se, että odottelen kuumeisesti kuntoutukseen pääsyä.Sen pitäisi alkaa jo ensi viikolla heti maanantaina. Olen jo orientoitunut siihen, että ensi viikon saisin keskittyä vain itseeni, joten kielteinen päätös olisi erittäin  ikävä. Tiedän, ei saisi innostua ennenkuin olisi varma asiasta, mutta minkäs sitä luonteelleen voi. Minun lasini kun aina se puoliksi täynnä oleva, ei puoliksi tyhjä.

Lomatunnelma siis voi hyvin jatkua jo piankin! Päätöksen saaminen on viivästynyt näin pitkään ihan sen vuoksi että hain kuntoutukseen vasta jälkihaussa juuri ennen pääsiäistä. Sain tietää, että minulle sopivaan  kuntoutukseen olisi vielä paikkoja jäljellä. Olin jo jonkun aikaa miettinyt , että olisi taas sopiva sauma lähteä vuoden kuntoutukseen, työnantajakin näytti vihreää valoa. Työpaikassani onneksi suositaan kaikenlaisia omaan jaksamiseen liittyviä projekteja. Kuntotusjaksoni sisältäisi yhteensä neljä viikkoa: nyt keväällä aloitusjakso, syksyllä viikko syyskuussa ja viikko marraskuussa sekä ensi keväänä näihin aikoihin vielä lopetusjakso.

Pääsiäisen loppupyhät sujuivat kotona hiihdellessä ja suvun parissa. Kelithän täällä olivat aivan loistavat koko lomani ajan. Kuusenkerkkä oli yökylässä ja pääsiäispäivänä meille kokoontui taas perhettä syömään niinkuin aina pääsiäisenä. Poikani 30 -vuotissyntymäpäiviä juhlittiin meilläkin.Hän totesikin, että kenties juuri pääsiäisen aikoihin  sijoittuvasta syntymäpäivästään johtuen hänen lempiaikaansa on tämä aika keväästä. Hänen synttäreitään juhlittiin usein monena päivänä perättäin kun pääsiäisen aikaan sukua oli liikeellä runsaasti.

Mietin muuten eilen kun surffailin netissä katsellen Viron kylpyläreissuja (äitini haluaisi lähteä meidän siskosten kanssa sinne), että olen kyllä saanut viime vuosina kalenterini täyttymään taas hyvin! Tällä kertaa se tosin täyttyy vapaa-aikaan liittyvistä reissuista. Venereissut Saimaalle kesä-ja elokuussa,  mökkiviikko Etelä-Savon maisemissa, Ulkomaanystävä perheineen on tulossa heinäkuussa, äidin kanssa kylpyläloma ehkä touko-tai kesäkuussa, kolme kuntoutusviikkoa, syksyllä suunnitteilla Istanbul tai Marokko... missähän välissä sitä töitä ehtii tekemään? Vai voisiko jo todeta, että minun pitkän aikavälin  hankkeeni elämän painopisteen siirtymisessä työelämästä muuhun elämään on edistynyt hyvin?


Tuo keli näyttää muuten ihan kauhelta tästä työhuoneen ikkunasta! Taitaa koiralenkki jäädä tänään väliin, ei  edes koirakaan  tuonne vaakasuoraan räntäsateeseen voi haluta!

4 kommenttia:

  1. Toivottavasti pääset kuntoutukseen; on se vaan niin mukavaa keskittyä itseensä välillä.
    Sinun suunnitelmat kuulostavat loistavilta ja lupaavilta tulevaisuutta ajatellen.

    Aurinkoista kevättä (meillä oli tänään vielä aurinkoista) sinnekin! terv. Terttu

    VastaaPoista
  2. Pidän peukkuja pystyssä kuntoutukseen pääsyn kanssa! Minäkin hain vaan en päässyt mutta laitoin valituksen päätöksestä, saa nähdä miten käy...Täällä ei pääsiäisilmat hellineet, mutta ei kuitenkaa räntää vaakatasossa satanut.

    tv. santtuanneli

    VastaaPoista
  3. Hienoa kun työnantaja suhtautuu noin, meillä on huomattavasti nihkeämpää.
    Toisaalta hyvä kun joku muistuttelee tuostakin mahdollisuudesta, voisihan kuntoutukseen, tai mitä näitä työkyvyn ylläpitojuttuja nyt onkaan, pääsyn taas kerran ottaa palaverissa puheeksi.

    Toivotaan että pääset ensi viikolla sinne!

    VastaaPoista
  4. Kiitos kannustuksestanne! Liekö sillä tehoa, sillä sain kuin sainkin paikan kuntoutusviikolle, vaikkakin aivan viime tipassa ja melkoisen Kela-ruljanssin jälkeen.

    VastaaPoista