torstai 24. toukokuuta 2012

Yhtäaikaa heräävät eloon ihmiset ja luonto




Aurinko matalalla
(Kaikki kuvat viime viikonlopun reissulta  Kalix-joen maisemista)

Viikko on hujahtanut vauhdilla. Maanantain etelänpyrähdyksen ja viikonlopun kyläilyn jäljiltä olisin toivonut kyllä edes yhtä lepopäivää. Taisi sisäinen suunnittelijani pitää luppoaikaa kun pääsi tälläinen ohjelma jakoon. Tavallisesti pidän huolen siitä, että mukavankin reissun jälkeen olisi vapaata, jotta saisi palautua arkeen rauhassa.
Yllättävän hyvin kuitenkin jaksoin töissä. Oma osuutensa oli ihanilla kesäisillä keleillä. Pyöräilen työmatkat, edestakaisin n. 16 km ja tuntui että sain energiatasot hyvin ladattua noilla pyöräilyreissuilla. Tänään pyöräilin vielä lisäksi yhden  työreissun päiväsaikaan, 12 km, kun ei ollut autoa käytössä.

Tällä viikolla on tännekin tosiaan tullut kesä. Puissa on lehti, kukkapenkit puskevat nuppuja ja ruoho kasvaa kohisten. Tulvakin on alkanut laskeutua. Olemme iltaisin haravoineet ja kuopsuttaneet pihamaata niinkuin kaikki kotikatumme asukkaat. En ole varmaan puoleen vuoteen jutellut niin monen naapurin kanssa kuin eilen illalla koiralenkillä. Kaikki heräävät  henkiin yhtäaikaa, niin luonto kuin ihmisetkin!

Mies muuten käänsi minulle lapiolla ihan mukavan kokoisen kasvimaan. Huomenna haetaan vuokralle jyrsin, jotta saadaan maa vielä hyvin möyhittyä. Monta vuotta on kulunutkin siitä, kun minulla viimeksi oli kunnon kasvimaa.Kasvatin  perinteisten maatiaislajien lisäksi ainakin purjoa, parsaa ja kesäkurpitsaa. Purjot ja parsat oli esikasvatettava. Pieni kasvihuonekin minulla oli  tomatteja varten. Muistan kun ikkunat ja pöydät pursusivat taimia  koko kevään. Nyt on miniällä sama vaihe. Sieltä se varmaan on minullekin uudestaan tarttunut. Saas nähdä mitä maahan laitan. Minulla on ollut täällä asuessani ollut  vain pieni kasvimaa , entisestä lasten hiekkalaatikosta tehty. Siinä kasvatin lähinnä tilliä, persiljaa, ruohosipulia ja salaattia.

Mies olisi varmaan laittanut kunnon kasvihuoneenkin, on siitä jo pari kesää puhunut. Minä kuitenkin toppuuttelin, koska muistin hyvin minun pienen kasvihuoneen tomaatteineen. Ne vaativat päivittäistä huolenpitoa koko kesän. Entisessä elämässäni maalla asuessani olimme kiinni kesän viljelyissä, joten kasvihuone meni siinä sivussa. Nyt olemme veneellä ja muutenkin reissussa parhaana kasvukautena, joten ei ole järkeä kasvihuonetta laittaa. Tuo kasvimaakin vaatii jonkun vähintääkin huolehtimaan kastelusta!  Ehkä saan värvättyä siihen hommaan miehen tyttären lomamme ajaksi...

 Ps edit! Otin tosiaan nuo postauksen kuvat viime viikonloppuna kun olimme siskon luona kyläilemässä. Sisko oli lauantaiyön töissä ja soitti sieltä puoli kahdentoista aikaan että on ihan   mahtavan näköistä joella kun yöaurinko paistaa. Ja minähän en tuota kutsua voinut vastustaa! Ei ole tarvinnut kuviin värejä lisätä -  niitä ja kullanhohtoa riitti!

8 kommenttia:

  1. Voihyväsylvi näitä kuvia! Hieno ilta-aurinko ja jokimaisema vailla vertaa. Tuollaisia ei täällä näe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjoisen joet ovat mahtavia, etenkin öisin auringossa!

      Poista
  2. Kuva-Sarjasi 'Aurinko Matalalla' - tekstillä täydennettynä.
    Täydellenstä 'matka-kerrontaa...
    Tuumailuja matkan jälkeen.
    Terveisin Eko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvasarjan nimi voisi hyvin olla "aurinko matalalla", niinhän se kuvaushetkellä oli. Taidanpa muuten ihan muuttaa nimen siksi!Tosin se oli matalalla vain ihan hetken ja kohta jo nousi, yötön yö -aika on ihan tuloillaan. Olen kerran istunut Tornionjoen rannalla tuollaisen yön ja nähnyt kun aurinko laski ja heti nousi.se oli upeaa!

      Poista
  3. Kiitos taas kauniista hetkestä :)

    VastaaPoista
  4. Kannattipa vaivautua kuvausreissulle, aivan mahtavia kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä hienoja kuvia saa niiltä reissuilta, joille tosiaan on vartavasten lähdettävä. Ja lähdöt ovat aamulla varhain tai illalla myöhään (siis kesällä pohjoisessa). Mukavaa viikonvaihdetta sinulle Rita!

      Poista