sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Sellainen rottinkipunottu hissilamppu




Rovaniemellä on pari hyvää kirpparia aika lähekkäin.  Tänään kiertelin niistä toisella. Sellaista laiskaa ajantappokiertelyä. Mies kävi sillä aikaa rautakaupan Rakentajamessuilla. Kirpputoreilla törmää menneisyyteen, omaankin. Tällä kertaa silmään osui vanha keittiönlamppu niiltä ajoilta kun omat poikani olivat Kuusenkerkän kokoisia. Sellainen rottinkipunottu hissilamppu. Aikansa tuote. Ei niitä enää kellään näe.
Minulla kyllä läikähti rinnassa lampun nähtyäni ja hetkeksi siirryin lähes 30 v taaksepäin  silloisen kotimme keittiöön, jossa kaksi pientä poikaa istui keittiön pöydän kahta puolta ! Muisto oli hyvin elävä hetken aikaa.Sinne kuitenkin lampun jätin ja  taputtelin sitä hellästi kauniista muistosta.
 



Kirpparilta olikin jo kiire kotiin ruoanlaittoon. Isä ja äiti olivat tulossa sunnuntailounaalle. Uuunilohta oikein vanhanaikaisella munakastikkeella, jälkiruuaksi marjakiisseliä kermavaahtonokareilla ja kahvin kanssa vielä piimäpohjaan tehtyä mustikkapiirakkaa.  Viime viikolla tuli Marttalehti, jossa oli vanhanaikaisia perinteisä reseptejä. Niistä inspiraatio siis sunnuntairuokailuun.

Kevättäkin oli mukana ruokailussa kun nautimme lasilliset ihanaa Ulkomaan ystävättären lähettämää Reininlaakson raikasta valkoviiniä vihreistä lehvälaseista. Kohta siellä magnoliapuut taas kukkivat! Olen monta kertaa käynyt Saksassa juuri silloin kun nuo kauniit kukinnat ovat upeimmillaan. Tänä keväänä en lähde pääsiäisen aikoihin matkaan sillä Ulkomaanystävä on tulossa tänne viikoksi. Sitäpaitsi minulla on jo lentoliput Antwerpeniin helatorstaiviikonloppuna. Kevätreissu suuntautuu siis sinne.

Pääsiäisen jälkeen minulla on muuten parin viikon loma. Emme ole suunnitelleet mitään ensimmäiseksi viikoksi, toisella viikolla minulla on viimeinen Aslak-kuntoutusjakso.Oikeastaan tuntuu hyvältä että on tiedossa viikko ilman mitään suunnitelmia.Pääsiäinenkin taitaa mennä rauhallisesti. Kuusenkerkkä on vanhempineen menossa vaihteeksi taattonsa lapsuudenmaisemiin, korkeintaan  viipyvät meillä yhden yön verran paluumatkalla.Vanhempi poikani ei tule pääsiäiseksi näillä näkymin kun on vasta kotiutunut Australian matkaltaan. Miniä viipyy siellä vielä vähän aikaa. Miehen lapsista nuorimmainen  eli tytär tulee jo ensi viikolla pääsiäislomalle. Hänkin kulkee äitinsä ja meidän väliä eikä aiheuta mitään ylimääräisiä järjestelyjä.

Minulla on siis hyvää aikaa ottaa kuntoutuksen loppumittauksia ajatellen loppukiri! Ainakin hiihtämisen suhteen parhaat kelit ovat edessäpäin! Toki hiihtänyt jo olen nytkin.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti