Kesä tulee kohisten ja vahvasti. Eilen illalla kuulin ensimmäistä kertaa joutsenten huudot joelta. Rantaan ei ole enää menemistä eikä paljon muuallekaan asfaltin ulkopuolelle, sen verran märkää on kaikkialla. Loman jälkeen työviikko on kulunut vauhdilla niinkuin etukäteen tiedossa jo olikin. Ja ensi viikko on vähintäänkin samanlainen. Väsyttää välillä eikä aamuisin tahdo päästä ylös. Kroppa ja mieli ei taaskaan käänny kevättä kohdi samalla vauhdilla kuin ympäröivä luonto.
Viikonloppuni kului suvun parissa, tällä kertaa taiteen keinoin. Sukuni on mielenkiintoinen kavalkadi ihmisiä ja
kiintoisia löytöjä suvun vaiheista ja henkilöistä jälleen tein. Olen aiemminkin tehnyt sukupuuta ja sukuani tutkinut paljonkin. Nykyisyyttäkin kun ymmärtää paremmin menneisyyden avulla. Taidesessioni alkaa muuten olla loppusuoralla. Toukokuussa on viimeinen taideviikonloppu. Silloin mennäänkin maalle ja työskennellään ulkona!
Parina aamuna, varhain koiran kanssa kävellessäni, olen nähnyt talon yli lentäviä joutsenpariskuntia. Sitten yhtenä aamuna näin yksinäisen joutsenen matkalla pohjoiseen. Toivon sen löytävän kaverin pitkän matkan päätteeksi ja paluumatkalle seuraksi.
VastaaPoistaJoutsenten huudot ovat kevään ääniä sieltä vahvimmasta päästä!
PoistaAivan upeita kuvia!
VastaaPoistaKiitos Mama!
PoistaKauniita, tunnelmallisia kuvia :) Kinokset huvenneet ihan silmissä ja jäät lupaavasti särkyvät ja ihana kuulla lintujen ihanaa liverrystä. Toivottavasti pian pääsee nauttimaan aamukahvit terassilla, se piristää kummasti :)
VastaaPoistaKiitos Ansku! Minäkin odotan kovasti aamukahveja terassilla. Viime vuoden kuvista muuten havaitsin että edellisenä pääsiäisenä söimme lounasta terassilla, tosin pääsiäinen oli myöhemmin (taisi olla ihan näihin aikoihin)!Keväät ovat erilaisia!
PoistaKoleaa ja tuulista on pidellyt ;) Toivottavasti blogissani sinulle osoitettu tunnustus hieman lämmittää :)
PoistaTäällä ollut tihkuista sadetta, tuulistakin. Ja kyllä, tunnus lämmitti kovasti, kiitos siitä!
Poista