sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Kesäillan maagista tunnelmaa (1.6)!




 













Helteisen lauantain jo painostavan tunnelman rikkovat eilen nopeat ukkoskuurot. Ihastelimme  ukkosta terassillamme; yhtäaikaa satoi , jyrisi, tuuli ja aurinko paistoi. Sateen jälkeen luonto kylpi väreissä ja tuoksuissa. Niinpä  oli pakko lähteä sortseissa ja hihattomassa topissa kameran kanssa pienelle lenkille rantaan. Tiellä höyrysi asfaltti ja joen suistoista nousi usvaa, Toisaalla paistoi aurinko. Maagista tunnelmaa!

Ja olihan aivan uskomatonta ettei sääskiä ollut vielä kuin nimeksi.

9 kommenttia:

  1. Upeasti välittyy kuvistasi tuo kesäillan maaginen tunnelma!

    VastaaPoista
  2. Kauniita, tunnelmallisia kuvia! Kesää parhaimmillaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan kesää parhaimmillaan! Tosin minä mietin että mitä tapahtuu juhannuyksen jälkeen kun ainakin täällä Lapissa tuntuu ettäkaikki kukkivat nyt yhtäaikaa ja viikkoja aiemmin kuin tavallisesti!

      Poista
  3. Hyvimpä sait kuvissa tuon illan maagisuuden esille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus osaa tarttua tilaisuuteen. Otin nämä kuvat kymmenen jälkeen illalla. Istuttiin terassilla ukkosta katsomassa ja kuuntelemassa, samanaikaisesti paistoi aurinko. Sateen hellittäessä valo oli ihmeen ihana ja sade kirkasti kaikki värit. Niinpä hain kamerani, joka onneksi oli käyttökunnossa (akku täynnä)!

      Poista
  4. Tämä oli niin tuttua myös kaukomailta.
    "Ihastelimme ukkosta terassillamme; yhtäaikaa satoi , jyrisi, tuuli ja aurinko paistoi."
    On vieläkin ihan pakko kerrostalollakin päästä parvekkeelle tuntemaan tuo ukkosta edeltävä tuuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on kokemusta ukkospuuskista ulkomaailta.Muistan kerrankin Kreetalla kun heräsin yöllä valtavaan jyrinään. Koko pieni hotelli tärisi. Menin ulos parvekkeelle katsomaan aj olin varma että nyt seuraan jotain vakavaa. Mutta hotellia ympäröivä kyölä oli hiljainen eikä valoja syttynyt kuin muutamien turistien (varmaan pohjoismaalaisten) huoneisiin. Paikalliset siis eivät olleet moksiskaan. Muistan hyvin kun istuin pimeässä ja lämpimässä yössä siellä parvekkeella ja katsoin kun taivas merenrannan takana salamoi, tuntui kun meren aallot ulottuisivtsinne parvekkeelle... Eli sama tunne minullakin tuon kokemuksen ja monien muidenkin vastaavien muistojen jälkeen kun täytyy olla kotonakin terassilla katsomassa luonnon näytelmää!

      Poista