Supervieraita tulossa!

Vielä huominen töitä ja sitten alkaa taas lomapätkä, puolitoista viikkoa! Ylihuomenna saan myös mieluisia supervieraita, nuorempi poikani saapuu perheensä kanssa meille viikoksi! Yksi saapujista on tietenkin se kaikista odotetuin, nimittäin 12.7 syntynyt Pikkukakkonen, jota en ole vielä livena tavannutkaan!

Kuusenkerkästä on tullut kerralla ISO. Hän ujuttaa puheessaan sanan vähän joka paikkaan. Ilmeisesti pikkuveljen syntyminen oli lopulta ihan helpottavaa kun maailmaan putkahtikin pikkuinen
vaveli, joka ei osaa vielä Kuusenkerkän näkökulmasta mitään eikä ole näin ollen uhka (ainakaan vielä). Isäkin on ollut isyyslomalla joten seuraa on piisannut Kuusenkerkälle hyvin ja äiti on voinut keskittyä uuteen tulokkaaseen.

Kuusenkerkkä jää vielä vanhempiensa lähdettyä meille pariksi päiväksi ja me matkustamme sitten yhdessä yöjunalla Helsinkiin loppuviikosta. Jännä paikka Kuusenkerkälle ja vähän mummillekin!

Syksyllä matkustankin ahkerasti pääkaupunkiin kun vähintään kerran kuukaudessa teen sinne visiitin. Elokuun alusta teen lyhenettyä työpäivää joten minulla on ylimääräisiä vapaita.

Näiden kahden biologisen lapsenlapsen lisäksi tapaan myös kolmatta pientä miestä. Bonuslapsenlapseni, mieheni tyttärenpoika, kun asuu myös niillä seuduin. Pojat leikkivät hyvin yhdessä. Jatkossa olemme suunnitelleetkin että kesällä varaamme yhden viikon  lomastamme pelkästään lastenlapsia varten. Otamme ensin isommat pojat meille viikoksi yhtäaikaa, ehkä myöhemmin sitten Pikkukakkosenkin! Näin niin kauan kun vielä työelämässä olemme,.
Neljävuotiaina pojat saavat jo lentää ilman vanhempia, siihen asti täytyy kulkemiset vielä sumplia jotenkin.

Mummina olo on ihanaa! Ei uskoisi kuinka paljon se muuttaa elämää. Kaikki on erilaista ja kuitenkin niin samanlaista kuin on ollut omien lasten ollessa pieniä. On sellainen vedenjakajalla olo. Toisaalla ikääntyneet vanhemmat ja toisaalla nuorten perheiden elämä . Ja itse olen siinä välissä!