maanantai 7. lokakuuta 2013

Juhlan jälkeen


Tänään olen viettänyt keinutuoli-,villasukka-,yöpaitapäivää, millä nimellä täydellistä lököttelypäivää nyt halutaankaan nimittää. Ei minulla yöpaitaa ollut päällä kun en edes sellaista käytä, mutta aamutakissa taisin kyllä venyä puoleen päivään. Onnittelin itseäni kun ymmärsin varata itselleni vapaan. Viikonlopun juhla-ja remonttihässäkät lastenhoitoineen sujuivat oikein hyvin, kaikesta jäi hyvä mieli.Mutta palautuminen vilkkaan viikonlopun jälkeen on paikallaan. Minulle palautuminen tarkoittaa sitä, että voin yhden päivän vain olla, ilman mitään aikatauluja tai pakkoja. Kuulostella tuntojani ja vain rauhoittua.

Iltapäivällä aurinko kutsui minut ja koiran sentään ulos joelle. Voi kuinka syksyn kirpeys teki hyvää! Jokivarteni valmistautuu talveen, puista ovat lehdet jo lähes kokonaan poissa, syksy näkyy vielä keltaisissa ruohoissa ja korsissa. Kohta herätään  kuuraisiin aamuihin! Mies juuri huuteli tv:n äärestä alakerrasta että yöpakkasia on lupeissa! No, se ei tosiaankaan ole yllätys lokakuun alussa Lapissa.





Kolmannen (kaksi biologista ja yksi bonus) lapsenlapseni nimenantojuhlat järjestettiin lauantaina poikani ja miniän kodin lähellä olevassa asukastilassa.Juhlat olivat heidän näköisensä niinkuin olla pitääkin Pitkä pöytä, jossa me kaikki vieraat istuimme yhdessä, koristeltiin syksyn lehdin ja kynttilöin. Meitä isovanhempia oli mukana sekalainen joukko apuna juhlien laitossa edellisenä iltana. Miniä leipoi suolaiset piirakat hedän oman yhteispeltonsa tuotteista , kakut kyllä tilattiin leipomosta! Tunnelmalliset, rennot juhlat! Pikkukakkosella oli päällään perheemme ristiäismekko. Siskoni ompeli sen aikoinaan itse kutomastaan luonnonvalkoisesta villakankaasta. Pirtanauha vaihdetaan sen mukaan, käyttääkö pukua poika vai tyttö. Meillä ei ole tarvinnut nauhan väriä vaihtaa. Niin omat lapseni kuin kaikki lapsenlapseni ovat poikia! Otin puvun mukaani kun lupasi miniälle, että kirjailen heidän poikiensa nimet puvun helmaan!Puvussa on saanut nimensä tähän mennessä kuusi lasta.


Tämä maisema näkyy pojan ja miniän uuden kodin keittiön ikkunasta. Maisema on aivan upeat joka ikkunasta. Mieheni ehti sunnuntaina rakentamaan sinne yhden väliseinän. Heidän remonttinsa on purkuvaiheessa nyt. Kaikki tapetit ja entiset lattiat on revitty pois ja myös vanhat komerot. Niiden tilalle miehet tekivät sen uuden seinän. Koti on seitsemännessä kerroksessa, mutta kun talo sijaitsee vielä korkealla kalliolla niin minua melkein huimasi parvekkeella! Auringonlaskut ovat kuulemma huikaisevat! Maiseman lisäksi koko asunto on hyvä. Nuoret laittavat koko tilaan uuden puulattian ja voin kuvitella kuinka koti kylpee koko päivän upeassa valossa! Onneksi siellä on myös sälekaihtimet, jotta valoa voi hiukan säädelläkin! Ihana seurata projektin edistymistä ja nuorten intoa ensimmäisessä remontissaan. Nykyiseen kotiinsa heidän ei tarvinnut tehdä mitään muutoksia.

8 kommenttia:

  1. Onpa muuten todella mahtavat maisemat ikkunoista! Noita ei ihan joka pojalla olekaan.

    Isoäitikin on niin onnellisen ja edustavan näköinen vauvan kanssa. Voin kuvitella, miten mukavat juhlat tuollaiset on. Ja silti tuollaisen ihmisistä täyden viikonlopun jälkeen on ihana selvittää ajatuksiaan ihan itsekseen ja relata kotona. Onneksi saatoit itse varautua siihen. Muuten tuntuu töissä, että pää on kokonaan vielä eilisessä, jos ei ole saanut rauhassa sulatella asioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua viehättää tuonne enemmän luontoon avautuva maisema,olohuoneesta näkyykin sitten urbaanisempaa maisemaa eli lähes koko Helsinki!Kun eka kerran astuin asuntoon niin mykistyin noiden maisemien edessä.Saapa nähdä kyllästyykö niihin koskaan?

      Poista
  2. Näihin kommenttilaatikoihin on vissiin tullut uutena tuonne oikeaan alareunaan Kirjaudu ulos -painike. Sen täytyy olla uusi, koska yhtäkkiä olen ruvennut kommentin lähettämisen sijaan usein painamaan sitä:/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyypä tutkia asiaa,en ole itse huomannut vielä moista toimintooa.

      Poista
  3. Huikaisevan hienot maisemat! Kernaasti tuollaisia kyllä ihailisin ja voin vain kuvitella mielessäni ne hengästyttävän upeat auringonlaskut. Mukavanoloiset juhlat teillä on ollut, mutta hienoa, että sait rauhassa palautua viettämällä rentoa kotipäivää. Aurinkoisia syyspäiviä sinulle sinne pohjoiseen :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos Ansku! Minua kyllä ihan huimasi tuolla poikani uudessa kodissa. Etenkin parvekkeella! Parveke on vielä sellainen 50-luvun uloke-mallinen, eli avoin joka puolelta! Mutta toisaalta, osasin myös kuvitella itseni sinne istumaan auringonlaskua ihailemaan ja nauttimaan miniän kanssa lasillisen valkoviiniä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, kuulostaa hieman pelottavalta, sillä minulla on lievä korkeanpaikan kammo, mutta auringonlasku ja valkoviinilasillinen hyvässä seurassa veisi varmasti voiton pelosta ;)

      Poista
  5. Todella mahtavat näkymät uuden kodin ikkunasta!
    Lämpimät ja herkulliset nimenantojuhlat näyttävät olleen.

    VastaaPoista