perjantai 11. lokakuuta 2013

Omenapuu kukkii napapiirillä!


Toissapäiväni työkaverini tuli kertomaan että työpaikkamme etupihalla kukkii omenapuu.Uskomatonta mutta totta. Niin vain puussa loisti yksinäinen kaunis kukka.! Siirsimme puun  kesällä toiseen paikkaan pois pihakivetyksen tieltä ja ilmeisesti sekä siirto että lempeä,leuto syksy ovat saaneet omenapuun reagoimaan. Miten mahtaa käydä ensi kesän kukintojen laita`Ei taida puuehtiä valmistautua talveen , sillä ensi viikoksi on vihdoinkin luvattu kylmää. Niin on kyllä luvattu jo useamman kerran vaan aina on lämmin sää jatkunut.

Viikonloppuni onkin toimintaa täynnä kun Kuusenkerkkä tupsahti tänne eilen isänsä tuomana.Ollaan vietetty leppoisaa, rauhallista mummilapäivää, sillä viime viikot ovat olleet Kuusankerkällä melkoista hulinaa nimenantojuhlineen ja remonttihommineen.Sunnuntai-iltana matkustamme yöjunalla yhdessä takaisin helsinkiin ja minä palaan jo seuraavana yönä takaisin. Maanantaina minulla on vain muutaman tunnin työkokous.Varasin polleasti mennen tullen suihkullisen hytin kokonaan itselleni.Onneksi sitten tiistai on vielä vapaata. Tämä 85 % työaika antaa melko mukavasti ylimääräisiä vapaita!

Isäni on taas sairaalassa. Hänelle piti tehdä toisen jalkaan verisuonileikkaus sen kuoliovaaran vuoksi, mutta leikkausta ei voitukaan tehdä hänen huonontuneen yleiskuntonsa vuoksi. Isällä on astma ja se on tosi pahan, on myös pahoinvointia ja sydämessä häilkkää. Kuulemma läppävikakin pitäisi korjata mutta sitäkään leikkausta ei sän  kunto kestä. Huolettaa ja surettaa! Hänet siirretään ehkä jo tänään sisätautiosastolle ja tutkitaan nuo vaivat kunnolla.

Sellaista tämä olo on nyt; toisessa päässä lapsen ilo ja into ja toisessa suru isän huonosta kunnosta ja vääjäämättömästi lähestyvästä menetyksestä.

Isä on kovasti nauttinut tästä lämpimästä, pitkästä ja upeasta syksystä. Kotona ollessaan hän halusi  nauttia parvekekahvit melkein päivittäin ja pihakeinussakin isä istuskeli paljon vaikkei paljon kävellä ole enää jaksanutkaan.



6 kommenttia:

  1. Juuri tänään ajattelin, että syksy tuntuu niin keväältä! Samoin on varmaan kokenut lokakuussa kukkiva omenapuukin :)

    Voimia ja jaksamista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita! Tämä syksy on ollut kyllä keväinen!

      Poista
  2. Voi ei, ei kuulosta kovin hyvältä tuo sinun isäsi terveydentila! Vointeje ja jaksamisia sinulle ja vanhemmillesi.
    tv. santtuanneli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Santtu! Päivä kerrallaan mennään eteenpäin. Onneksi on hyviäkin päiviä paljon. Maanantaina taas yritetään leikkausta.

      Poista
  3. Tämä syksy on ollut niin ihanan lämmin ja aurinkoinen. Meillä viinimarjapensaat tiputtivat ensin kaikki lehdet ja sitten alkoivatkin jo uudet silmut versoamaan!! En muista moista aiemmin nähneeni, ihan uskomatonta.
    Voi Maaretta, kunpa voisin helpottaa suruasi ja huoltasi edes hitusen. Voimia teille kaikille toivotan koko sydämestäni. Olet ajatuksissani ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansku! Luonto auttaa omalla tavallaan kun tarjoaa parastaan. Mukavilta tuntuvat myös teidän blogiystävien lämpimät ja ymmärtävät kommentit.

      Poista