maanantai 11. marraskuuta 2013

Marraskuun juhlia ja tummia sävyjä




Meidän perheessä marraskuu on yhtä juhlaa. On syntymäpäiviä, nimipäiviä, isänpäivää. Mikäpä se siinä.
Ruusupuskan sain äidiltä ja siskolta oman syntymäpäiväni kunniaksi.Tässä kuvassa osa ruusuista jo hieman on jo nuupollaan, sillä omasta juhlastani on jo viikon päivät

Työpaikallakin on juhlaa, vietetään merkkivuotta ja sen kunniaksi on ollut monenlaista tapahtumaa, jotka ot vaatineet minunkin työpanostani normaalien töiden lisäksi tietenkin. Tänään olin vapaalla. Olen yrittänyt pitää huolta siitä, että  viikossa olisi ainakin ne kaksi vapaapäivää.Tassuttelin talossa koko päivän hissukseen saamatta mitään aikaiseksi. Koiran kanssa sentään lenkin tein, sillä ulkona oli upea pakkaspäivä. Kai se on hyväksyttävä että joskus on oltava näitä tälläisiä päiviä, joista ei muistijälkiä jää.

Tai kun tarkemmin mietin niin vaikka mitä tänäänkin on tapahtunut.Kävin iltasella viemässä uuden satsin tavaroita kirpputoripöydälleni. Keväällä myin kesä -ja kevätvaatteita pois kaapeista ja nyt on talvivaraston vuoro.Hyvin on tavara kaupaksi käynyt, niin kipot kuin vaatteetkin.

Sitten kävin sairaalassa isän luona. Hän joutui sinne taas viime perjantaina, syntymäpäivänään. Huomenna pääsee pois, lääkitystä on korjattu jälleen. Katsotaan miten kauan isä kotona pärjää tällä kertaa.Sitten soitin siskolle. Hän on miehensä kanssa vielä sairaalassa kun siskon miehelle on tehty iso operaatio. Odottavat pääsyä sairaalaan lähemmäksi kotia, mutta veriarvot ovat niin huonot ettei siirtoa voida vielä tehdä. Siskonmiehellä on kotisairaaalssaan odottamassa vielä monenlaiset hoidot, Siellä tarvitaan uskoa ja toivoa kovasti!

Päivän iloiset uutiset tulivat vanhimmalta pojalta ja vaimoltaan facebookin kautta. He olivat kuvanneet aivan ihana videon, jolla he ilmoittivat vauvan tulosta ensi keväänä. Minä sain videon sähköpostilla joa silloin kun he sen tekivät mutta he vannottivat innokasta  ja ylpeää mummia jakamasta sitä kenellekään ennenkuin ovat itse sen julkaisseet!

Keskiviikkoiltana tavataan pitkästä aikaa paikallisten ystävien kanssa, sitä tapaamista oikein jo odotan! Liian vähän tulee ystäviä nykyisin tavattua!

2 kommenttia:

  1. Välillä ihan hyvä vaan hiljaiselosta nauttia - tassutella hissukseen.
    Onneksi ei tiedä etukäteen sairauksista ja huononemisista, sitten kuitenkin voimia löytiikin niissä jaksaa, niin ainakin itse olen kokenut.

    Saitpa mahtavan ilouutisen, ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisinpa kyllä nauttia tällä hetkellä hiljaiselosta pitempäänkin kuin yksittäisen päivän. Viikko tekisi jo terää!

      Poista