Aika monelta naisihmiseltä ( ja miesihmiseltä myös!) löytyy varmaan jokin keskeneräinen hyvä aikomus, luomus tai projekti. Aikoinaan, kun vielä käsitöitä kausiluontoisesti harrastin, löytyi komeroista ja koreista lukuisia keskeneräitä neuleita tai ompeluksia. Muistan ainakin heti yhden villapaidantekeleen, poikien batmanpuvut , itse kangaspuissa kutomani pellavapyyhkeet (päärmäystä ja ripustusnauhoja vailla)
Ja jos vähän enemmän kaivelisin muistiani, noita tekeleitä löytyisi kyllä lisää vino pino.
Tunnustanpa tässä siis muutamia viimeaikaisia aikomuksiani:
1. Laihdutusprojekti. Ei ole edistystynyt. Eikä se violetti silkkiluomus mahtunut päälleni poikani häihin. Myin puvun äidilleni, jolle puku sopi mainiosti. ÄÄh!
Tätä projektia ei auta eikä edistä lainkaan rakas kumppanini, joka rutistelee minua harva se ilta ja huokailee kuinka ihana olen! Ja kun kuulee positiivista asioita tarpeeksi itsestään, alkaa jopa uskoa ne! Vähän tuo uskoni heilahtelee kaupan sovituskopeissa tai jossain hyvin epäonnistuneissa valokuvissa (kuvakulmat voivat olla tosiaan tosi outoja joskus).
No , summa summarum. Jonkinlainen projekti asian suhteen on kuitenkin meneillään. Tällä projektilla on myös taipumusta aktivoitua syksyn tullen. Toivossa on hyvä elää!
2. Pieni projekti on meneillään valokuvien suhteen. Kesäkuun alun Mallorcan matkasta on tallennettuna läppärin työpöydälle pahasti kesken oleva valokuvakirjan tekele. Kirjassa on valmiina kansikuva ja nimi sekä pari ensimmäistä sivua. Hyvänä tarkoituksena olisi saada kirja painettua ja antaa äidilleni muistoksi, ehkä myös muillekin matkaajille. No. Kohtahan on joulu. Mikä olisikaan parempi joululahja?
3. Vanhassa blogissani Kaamosvalossa aloitin kirjoittamaan ja kuvaamaan sarjaa "Elämäni kodit". Olen päässyt peräti 19 -vuotiaaksi sarjassani. Ja 17 kodista on esiteltynä 4 tai 5. Elokuussa matkustan taas Helsinkiin. Siellä on sarjan seuraavat kolme kotia, jospa tuolla matkalla saisin ne kuvattua.
Tämän sarjan haluan saada valmiiksi. Täytyisi ehkä siirtää se sarja tähän uuteen blogiin, koska pistin vanhan blogini salasanan taakse. (Salasanan voi kyllä minulta pyytää).
4. Kotiasioissa näitä hyviä aikomuksia ja keskeneräisyyksiä riittää myös. Yksi pitkään minua vaivannut asia on tänään nytkähtänyt hieman eteenpäin. Syksyisen muuttoni jälkeen meille nimittäin kertyi melkoisesti sellaisia tilapäisiä säilöjä, piiloja ja ratkaisuja, joiden avulla saatiin kahden ihmisen elämät ja tavarat sovitettua yhteen.
Minä tykkään koruista ja niitä minulle on kertynyt ehdottomasti enemmän kuin ehdin niitä pitämään. Mutta monet niistä ovat kauniita ja värikkäitä ja haluan edes katsella kun en voi kaikkia pitää. Nyt ne ovat sullottuina moneen säilöön ja sieltä niitä on hankala löytää silloin kun jonkun komistuksen haluiaisi ylleen ripustaa.
Tänään piipahdin ohimennen keskustan pienessä sisutuspotiikissa ja sieltä löysin sellaisen kattoon ripustettavan kauniin koukuilla varustetun telineen, joka on kai tarkoitettu keittiövälineille. Kiikutin sen kotiin ja esittelin miehelle, joka lupasi ratkaista miten sen saa kiinnitettyä tarpeeksi tukevasti gyproc-levyistä tehtyyn kattoon (jossa toki on jossain kohtaa tukilautojakin). Eli yksi aikomus sentään tulee valmiiksi ja minä saan ihailla kohta kaunista korukruunua!
Ehkäpä jopa esittelen sen täälläkin!
Tässä tunnustukset tällä haavaa. Pahempiakin keskeneräisyyksiä varmaan löytyy.
Mutta tarviiko tässä elämässä valmiiksi mikään tullakkaan! Mikäänhän ei ole ikävämpää ja tylsempää kuin täydellisyys!