lauantai 6. lokakuuta 2012

Että perjantai-illat ja lauantaiaamut ovat upeita

 

Että perjantai-illat ja lauantaiaamut ovat upeita. Se tunne kun tiiviin täyteläisen viikon jälkeen sulkee työpaikan oven ja suuntaa kotiin  mielessä risteillen tunteita ja oloja väsystä , tyytyväisyydestä viikon saavutuksiin, ekstrailoa siitä että maanantainakin on vielä vapaata, viikonlopun tekemiset ja tekemättä jättämisetkin käväisevät mielessä. Eniten ehkä on päällä sellainen lempeä raukeus. Perjantai-iltana ja lauantaiaamuna ei kukaan odota minulta mitään, saan olla itseäni varten. Eilen illalla kuunneltiin Puhelinlangat laulaa- juhlakonserttia radiosta koko illan ja myöhään vielä katsottiin pienieleinen mukava ranskalainen elokuva vanhenevasta miehestä ja tangosta. Ranskalaiset osaavat tuon vähäeleisyyden. Tosin tuossa elokuvassa minua vähän tökki päähenkilöinen välille kehkeytyvä suhde. Se ei minun silmissäni oikein intohimoksi ehtinyt vaikka puitteet olivat olemassa. Nyt lauantai-aamuna olen vain nautiskellut pitkästä rauhallisesta aamusta ja kuunnellut sadetta. Ja mietiskellyt vähän viime viikkoa.

Olen tehnyt ylipitkiä päiviä koko viikon. Joskus vain on niin. Ja piste. Sen olen kuitenkin oppinut työelämästä että jos joutuu joustamaan niin joustot on otettava takaisin heti kun tilanne sen sallii. Eli sen takia saan nyt viettää pitkän viikonlopun ja viikon päästä myös. Iso harmi on siitä, että valokuvauskurssini on kärsinyt pahanpuoleisesti kun en ole päässyt mukaan. Sen sijaan Feldenkreis-tunneille olen  ehtinyt jokaiselle, se kun alkaa vasta myöhemmin illalla. Ei auta kun jatkaa valokuvausta seuraavalla kurssilla  uudelleen, se alkaa vuodenvaihteessa ja on toivottavasti vain kerran viikossa. Tämä kun on ollut kaksi kertaa viikossa. Ensi viikolla on viimeiset kerrat ja niistäkin joudun olemaan molemmista pois. Jotain onneksi jäi käteenkin kurssista. Kamera on tullut tutummaksi. Automaattisäätöjen lisäksi olen oppinut kokeilemaan muitakin ja ymmärtämään kuvaamisen käsitteitä. Ehdottomasti jatkan opiskelua, itsekseni ja kursseilla. Sen olen ymmärtänyt että tie on pitkä mutta mielenkiintoinen! Hyvä harrastus!




Vettä jaksaa vaan sataa sinnikkäästi. Taitaa sataa joka puolella Suomea. Pihalla on lehdet haravoimatta eikä siellä voi tehdä muitakaan syyshommia. Viime viikon työkiireiden ohessa sentään saatiin aloitettua kotona sisällä jotakin. Olemme vaihtaneet makuuhuoneen alakertaan miehen tyttären jäljiltä tyhjäksi jääneeseen huoneeseen. Ensin koenukuttiin siellä pari yötä ja kun uni ja olo siellä tuntui hyvältä niin ei muuta kuin operaatio muuton käynnistäminen. Se on pahasti kesken vielä. Löysin paikkakunnan facebook-kirpparilta hyvät kokopuiset yöpöydät,lipaston ja sängynpäädyn edullisesti. Ne olivat sitäpaitsi juuri sellaiset kun olin huoneeseen ajatellutkin. Entinen makuuhuoneen sävymaailma muuttui burgundinpunaisesta  turkoosi-ruskea-luonnonvalkoinen - sävyiseen . Värimaailman määritti pitkälti tyttären pari vuotta sitten huoneeseen valitsema tapetti, joka saa huoneeseen jäädä, koska pidämme siitä molemmat. Vaihtelu virkistää! Ja niinkuin arvata saattaa,yksi muutos johtaa toiseen joten meillä on nyt siellä ja täällä menossa muutoksia. Tänään olisi edessä vaatekomeroiden sisuksien muutto ja järjestäminen. Sopivaa sadepäivän hommaa! Leppoisaa sadeviikonlopun viettoa teille blogiystävilleni eri puolelle Suomea! Vai paistaako jossain aurinko?


11 kommenttia:

  1. Kyllä, ehdottomasti, perjantai ilta on viikon paras. Minulle aivan pyhä, jolloin en halua lähteä minnekään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perjantain tekee erityikeksi juuri tietoisuus siitä että on kaksi vapaata aamua edessä:-) Viikko sitten perjantaina maltoimme lähteä Lapin Kamariorkesterin ja Johanna Rusasen yhteiskonserttiin eikä kyllä sillä kertaa harmittanut yhtään. Konsertti oli nautittava ja rentouttava työviikon päälle.

      Poista
  2. Joensuussa aurinko pilkistelee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen huomannut kesälomareissuillammekin että siellä idässä päin paistelee useammin kuin muualla Suomessa. Vai lieneekö se vain loman aiheuttama tunne?

      Poista
  3. Täällä Itä-Suomessa aurinko paistaa pitkästä aikaa; vettä on kyllä satanut riittävästi.
    Viikonloppusi kuulostaa mukavalta ja maanantai varsinkin.
    Olet saanut otettua kauniita tunnelmakuvia.

    Värikästä ja tunnelmallista syksyn jatkoa! Terttu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värikästä syksyä sinullekin Terttu!

      Poista
  4. Aivan mahtavia kuvia!
    Nyökyttelin vaan lukiessani tätä postaustasi, niin samankaltaisia kuvioita ja ajatuksia omassa työ- ja arkielämässänikin tällä hetkellä. Päälimmäisenä työkiireistä ja -vaateista huolimatta kiitollisuus ja levollisuus sekä ilo alkavasta viikonlopusta.

    Aurinkokin näkyi hetken!
    Toivotan nautinnollista viikonloppua ja maanantaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Facebookissa kävin aiemmin tänään keskustelua ystävieni kanssa siitä onko työ muuttunut raskaamaksi vai onko kysymys iän tuomasta väsystä. Varmaan sekä että. No , itse ajattelen että niin kauan menee hyvin kun viikonloppuna jaksaa muutakin kin nukkua ja sama pätee myös iltoihin. Oikein leppoisaa viikonloppua sinnekin!

      Poista
  5. Tänäkin aamuna heräsin sateeseen, mikä tuntui oikeastaan aika sopivalta, yhtään ei harmittanut sateessa ulkoilla koirien kanssa, sade oli jotenkin rauhoittavaa ja sopi maanantaiaamun tunnelmiin. Kun olisikin maanantai vapaata, voisin tehdä neli- tai vaikka kolmipäiväitä työviikkoa vallan hyvin, mutta ihan vielä ei yksinhuoltajaäidin talous kestä, kohta ehkä, kun kaikilla opiskelut ja armeijat käyty...Sitten alan itsekkääksi, ekaa kertaa kolmeenkymmeneen vuoteen!

    Ihana viikonloppu takana, kaikki rakkaat mun pikkuruisessa huushollissa syömässä ja suklaakakusta tuli jumalaista, mikäs tässä ollessa ja työviikkoa alotiella lähes syntisissä tunnelmissa kun aamupala oli sitä suklaakakkua...

    HannaHoo

    PS. Lauantaiaamuna oli Espoossa lätäköt jäässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai oli Espoossa jo lätäköt jäässä. Täällä yöpakkasia lupailtiin loppuviikolle.Minäkin olen vakavasti harkinnut työajan lyhentämistä. Silloin tällöin olen tehnyt 80 % jaksoja, sekin on jo tuntunut hyvältä jaksamisen suhteen. Lasten lopullinen lähtö pesästä tapahtuu sitten yllättävän nopeasti. Vaikka sitä melkein ehtii jo toivoa, lähtö kuitenkin yllättää lopullisuudellaan.Mukavaa viikon alkua sinulle!

      Poista
  6. Vasta nyt kiertelin kirjoitustesi ja kuviesi kautta syksyssäni (ja joellasi...). Onnittelut hääpäivänne johdosta vaikka vain näin jälkikäteen. Tunnen Säynämön näkymät. Saimaan kesinäni poikkesin siellä laivalla, myöhemmin kerran yöpymässä. Kaunis oli myös kirjoituksesi. Ja kaunis tuo koko tilanteenne, keskusteluineen läheistenne kanssa.

    Eilen täällä paistoi aurinko sen verran, ttä ehdimme puoleksi tunniksi sienestämään Yyterissä...

    VastaaPoista